Hallintoprosessi Suomessa sekä tiedoksiantojen haasteet

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa tuli voimaan 1.1.2020, jonka myötä hallintoprosessi muuttui ja sen sääntely tarkentui. Hallintolainkäyttölakia esitettiin muutettavaksi laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa, koska vanha laki ei ollut enää ajantasainen. Uuden lain oli tarkoitus säätää hallintoasioita koskevasta oikeudenkäynnistä täsmällisemmin sekä informatiivisemmin. Lakia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa voidaan pitää tulkinnanvaraisena sen joiltain osiltaan. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on käydä hallintoprosessi läpi vaiheittain, sekä antaa lukijalle selkeä käsitys hallintoprosessin vaiheista ja sitä ympäröivästä lainsäädännöstä. Työn loppupuolella käydään läpi mahdollisia haasteita koskien hallintopäätösten sekä muiden mahdollisten hallinto-oikeuden asiakirjojen tiedoksiantoja. Työssä avataan lainsäädäntöä kirjallisuuden avulla niiden ymmärtämisen helpottamiseksi. Haasteita koskevan osuuden aiheidea on saatu Helsingin hallinto-oikeudelta. Alkupuolen teoriaosuudessa käydään läpi lainsäädäntöä koskien hallintoprosessia sekä kerrotaan niiden taustasta, kehittymisestä sekä historiasta. Teoriassa käsitellään lisäksi hallintoprosessin erilaisia periaatteita sekä perusteita, joihin hyvä hallintotapa perustuu. Tämä työ on tarkoitettu lukijoille, jotka ovat kiinnostuneita tietämään, mitä hallintoprosessi on ja miten eri hallinto-oikeudet toimivat. Työn lopputuloksena on tiivistetty kattava kuvaus prosessin jokaisesta vaiheesta ja sitä määräävistä pykälistä. Työssä käydään läpi myös se, miten Eurooppa-oikeus kuten kansainväliset sopimukset vaikuttavat kansallisessa hallintoprosessissa