Turvallinen kotiutuminen vuodeosastolta kotihoitoon Perusturvakuntayhtymä Karviaisessa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää Perusturvakun-tayhtymä Karviaisen yksiköiden kotiuttamismallin kehittämisessä ja lisätä kotiutumisen turvallisuutta. Tarkoituksena oli kartoittaa Perusturvakuntayhtymä Karviaisen vuodeosaston ja kotihoidon kotiutumiskäytäntöjä ja niihin liittyviä haasteita sekä löytää kotiutumisprosessin mahdolliset ongelmakohdat. Tutkimuksen teoriaosuus koottiin käyttämällä potilasturvallisuuteen, laadullisen tutkimuksen teoriaan sekä hoitotieteen tutkimukseen perustuvaa kirjallisuutta. Työssä hyödynnettiin myös Perusturvakuntayhtymä Karviaisen kotisivuja sekä haastateltiin esihenkilöitä molemmista yksiköistä. Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus. Aineistonkeruu toteutettiin sekä haastattelemalla hoitohenkilökuntaa, että jakamalla kirjallista kyselyä osastolta kotiutuville potilaille. Asiakaskyselyyn ei saatu yhtään vastauksia, mikä eväsi mahdollisuuden asiakasnäkökulman muodostumiseen. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tarkoituksena oli löytää vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tutkimustulosten puolesta turvallista kotiutumista osastolta kotihoitoon Perusturvakuntayhtymä Karviaisessa voitaisiin kehittää. Molemmissa yksiköissä nousi esille yhteistyöhön liittyviä tekijöitä. Tiedonsiirto oli sujuvaa ja raportit olivat sisällöltään pääsääntöisesti kattavia. Ongelmaksi koettiin kuitenkin yhteydenotot eri tahoihin. Myös kirjauksissa olisi kehitettävää sisällöltään. Kommunikoinnin tärkeys korostui ja potilasta kotiuttaessa olisi tärkeää sopia työnjaosta. Aikainen yhteydenotto ja laadukkaan taustatyön tekeminen ehkäisisi näkemyserojen syntymistä. Lääkkeitä asiakkailla on yleensä paljon, jonka koetaan lisäävän lääkehoidon haastavuutta. Kiire, resurssit ja kotiutuksen vaatima työmäärä nousivat keskeisinä asioina esille. Potilaan oma näkemys tulisi kartoittaa hoitojakson alusta alkaen sekä kotiutumisprosessin kaikissa vaiheissa, kokonaisvaltaisemman hoidon vuoksi. Muutokset voivat aiheuttaa esimerkiksi vaaratilanteita. Hoidon jatkuvuuden turvaaminen vaatii perusteellista taustatyötä. Haastavaksi koettiin kotiutujan kotikuntoisuuden arviointi, koska osaston ja kodin olosuhteet poikkeavat toisistaan huomattavasti. Kehittämiskohteiksi nousivat yhteydenpidon helpottaminen, selkeän ohjeistusten luominen, turvallisen lääkehoidon varmistaminen, resurssien lisääminen sekä potilaiden ja omaisten osallistaminen kotiutuksen sujuvuuteen. Seuraavaksi opinnäytetyön aiheeksi sopisi asiakasnäkökulman kartoitus, joka toisi lisäarvoa kehitystyöhön