Asperger-lasten sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen tukeminen toiminnallisessa osallistumisessa

Suomessa noin yhdellä prosentilla ihmisistä todetaan vuosittain jokin autismin kirjon häiriö. Vuonna 2014 näistä ihmisistä noin 40 000:lla oli Aspergerin oireyhtymä. On siis melko yleistä, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset törmäävät työssään ihmisiin, joilla on todettu Aspergerin oireyhtymä tai oireyhtymän kaltai-sia oireita. Asperger-henkilöillä on usein haasteita heidän sosiaalisissa ja vuorovaikutuksellisissa taidoissa. Nämä vaikuttava pärjäämiseen toiminnallisessa osallistumisessa heidän arkielämässään. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisilla keinoilla sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja voitaisiin harjoitella toimintaterapian näkökulmasta. Selvitettiin myös, kuinka nämä keinot auttoivat Asperger-henkilöitä heidän toiminnallises-sa osallistumisessaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksessa haastateltiin neljää toimintaterapeuttia käyttäen teemahaastattelurunkoa. Haastattelurunko suunniteltiin tutkimuskysymysten pohjalta. Saatu aineisto analysoitiin käyttämällä teoriaohjaavaa analyysitapaa. Tulokset jaettiin kolmeen eri yläluokkaan, jotka pohjautuivat Inhimillisen toiminnan malliin. Tuloksissa kerrottiin Asperger-lasten haasteista, interventiokeinoista ja siitä, miten nämä interventiokeinot olivat vaikuttaneet lasten arkeen. Aineistosta nousi esille merkittävimmin toistot, struktuurit ja tilanteiden sa-noittaminen. Aineistossa korostui myös lähiaikuisten kanssa tehtävän yhteistyön tärkeys ja heidän muka-naolonsa lapsen kuntoutuksessa. Toimintaterapeuteilla on monia erilaisia keinoja Asperger-lasten sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseksi. Keinoja voidaan myös soveltaa ja niitä voidaan käyttää muuallakin, kuin toimintatera-piassa. Keinot voivat olla käytössä koko toimintaterapiaprosessin ajan. Vain kokeilemalla selviää, mitkä keinot käyvät kenellekin