Työhyvinvointi etätyössä Case: Yritys X

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten yrityksen X Suomen taloustiimissä koetaan työhyvinvointi etätyöskentelyn aikana ja miten esimiehet ovat onnistuneet tukemaan työntekijöitä työhyvinvoinnissa. Tavoitteena oli myös selvittää etätyön vaikutuksia työyhteisöön ja sitä kautta työntekijöiden työhyvinvointiin. Toimeksiantajana toimi energia-alalla toimivan yrityksen taloustiimi. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä toimeksiantajan ymmärrystä työntekijöiden työhyvinvoinnin nykytilasta ja lisätä esimiesten ymmärrystä siitä, mitä he ovat tehneet oikein työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisessa etätyössä ja missä asioissa heillä on mahdollisesti vielä kehitettävää. Työn teoreettinen viitekehys koostui aikaisemmista tutkimuksista ja etätyötä sekä työhyvinvointia käsittelevästä lähdekirjallisuudesta. Etätyötä käsittelevässä luvussa käytiin tarkemmin läpi etätyön hyötyjä ja haittoja sekä esimiestyötä etätyössä. Työhyvinvointia käsittelevä luku jakautui puolestaan alalukuihin työhyvinvoinnin keskeiset osa-alueet, työyhteisön merkitys työhyvinvoinnissa, työhyvinvointi etätyössä ja työhyvinvoinnin johtaminen. Työhyvinvoinnissa keskityttiin johtamiseen ja esimiestyöhön sekä työyhteisöön. Tutkimusosuus muodostui määrällisestä eli kvantitatiivisesta ja laadullisesta eli kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselyä ja puolistrukturoitua haastattelua. Google Forms -kysely toteutettiin tiimin jokaiselle jäsenelle esimiehiä lukuun ottamatta eli 16 henkilölle, jonka jälkeen toteutettiin puolistrukturoidut haastattelut kolmelle työntekijälle. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 100, mikä oli osoitus tutkimuksen pätevyydestä. Kyselyn tulokset osoittivat, että puolet kyselyyn osallistuneista koki etätyön parantaneen omaa työhyvinvointia. Etätyön koettiin heikentäneen eniten yhteisöllisyyttä, työilmapiiriä ja vuorovaikutusta. Esimiestyöhön oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä, mutta esimiehiltä kaivattiin jatkossa enemmän kommunikointia, lisää panostusta yhteisöllisyyteen ja tasaisempaa työnjakoa tiimin kesken. Yhteisöllisyyden parantamiseksi myös yhteisiin kahvitaukoihin toivottiin suurempaa osallistujamäärää