Tilastollisten menetelmien toteutunut käyttö Liiketalouden koulutusohjelmien AMK-opinnäytetöissä 2017-2019 ja ei-parametristen testien mahdollisuudet pienten aineistojen analyysissä

Tutkimus sisältää teoreettisen ja empiirisen osan. Jälkimmäiseen on valittu 100 liiketalouden alemman AMK-tason opinnäytetyötä kaikilta liiketalouden kouluttajilta Suomessa. Otanta on tehty ositettuna, painotettu keskiarvo on laskettu kunkin kouluttajan opiskelijamäärän mukaan, kaikista Theseuksessa julkaistuista opinnäytetöistä. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä on milloin ja millä ehdoin tulisi tarkastelussa valita käyttöön ei-parametriset testit, ja mitä tulisi ottaa huomioon, jos niitä mahdollisesti otettaisiin jatkossa enemmän käyttöön. Ei-parametriset tilastolliset testit esitetään yleensä melko yksipuolisesti käytettäviin mitta-asteikkoihin ja keskilukuihin liittyen. Tässä työssä niitä käsitellään muiden tarkasteltavissa opinnäytteissä käytettyjen tutkimusmenetelmien rinnalla tarkastellen alaongelmina kysymyksiä jakaumien normaalisuudesta ja otannan merkityksestä. Edelliseen liittyvistä ongelmista on viime vuosikymmeninä julkaistu satoja tutkimusartikkeleita, mutta tieto ei juurikaan tunnu päivittyneen perusoppimateriaalien tasolle. Tärkein tilastollinen analyysimenetelmä oli ristiintaulukointi, jota käytettiin 31% opinnäytetöistä. Parametrisiin testeihin kuuluvaan t-testiin on havaittu liittyvän monenlaista ongelmatiikkaa, ja tutkielmassa tuodaan esiin, ettei kirjallisuudessa edelleen esiintyvä käsitys, että parametrisen testin käyttö olisi mahdollista ei-normaalisuuteen liittyvät ongelmat sivuuttaen otoskoon ollessa jo 25-30, pidä paikkaansa. Mitä otantaan tulee, kyseenalaistetaan kaavamainen pyrkimys saada otoskoko välttämättä aina noin 100:aan. Yli viidennessä opinnäytetöistä n jäi käytännön tutkimusprosessissa pienehköksi, mutta toisaalta tutkimuksen perusjoukko ei ollut pieni, ja tilastolliseen testaukseen ei-parametrisillä testeillä olisi ollut edellytyksiä. Empiirisessä osassa kartoitetaan mitta-asteikkojen ja tilastollisten tunnuslukujen käyttö eri AMK:eissa ja pyritään esittämään korrelaatiokertoimien ja tilastollisten testien käyttö opinnäytetöissä niiden eri aihepiireittäin. Lopussa mainitaan vielä lyhyesti pienimmän neliösumman menetelmälle ja siihen perustuvalle regressiolle vaihtoehtoinen tapa laskea regressiosuoran kulmakerroin mediaanin avulla, mikä ei alun perin ennen tietokoneiden aikaa ollut lainkaan mahdollista. Tämä Theil-Sen -estimaattori antaa kahden muuttujan riippuvuutta tutkivassa regressioanalyysissä paljon perinteistä menetelmää tarkemmat luottamusvälit