Maalauskammion energiankulutus : Uuteen järjestelmään investoimisen kannattavuus ja vaihtoehdot

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää oululaiselle automaalaamolle sen käyttämän maalauskammion energiankulutus ja harkinnassa olevan laiteinvestoinnin kannattavuus. Käytössä olevista suurista lämminvesivaraajista tahdottiin luopua, koska näitä lämmittävän yösähkön hintaero päiväsähköön on pienentynyt jopa 15 prosenttiin. Nykyisen järjestelmän käyttökustannuksia selvitettiin maalauskammion tarvitseman nettoenergian kautta. Harkinnassa olleesta lämminilmakehittimestä ja eri valmistajan vastaavasta laitteesta pyydettiin tarjoukset. Laitteiden käyttökustannukset arvioitiin, ja laitteisiin investoimisen kannattavuutta arvioitiin takaisinmaksuajan menetelmällä. Herkkyysanalyysinä polttoaineena käytettävän kevytpolttoöljyn hintana käytettiin useita eri arvoja, jotka edustivat erilaisia tulevaisuuden näkymiä. Tuloksista voitiin päätellä, että alun perin mainittu laite oli maalauskammion kokoon nähden turhan iso, ja vaihtoehtoinen laite oli vertailukelpoisempi tässä tilanteessa. Investoinnin todettiin olevan kannattava, mikäli öljyn hinta ei seuraavan 10 vuoden aikana nouse pysyvästi tasolle, jossa se on käynyt korkeimmillaan edellisen 10 vuoden aikana. Tässäkin tapauksessa laite toisi taloudellisia säästöjä mutta ei kuitenkaan maksaisi itseään takaisin. Työtä tehtäessä nousi esille kysymys fossiilista polttoainetta käyttävän laitteen hankkimisen kannattavuudesta, kun kaikilla sektoreilla näistä polttoaineista pyritään luopumaan. Energiamurros vaikuttaa investointien kannattavuuteen, mutta sen tarkkaa vaikutusta oli hyvin vaikea arvioida. Voitiin kuitenkin todeta, että harkittu laite ei muutu käyttökelvottomaksi, koska kevyt polttoöljy on mahdollista korvata bioöljyllä. Esille nostettiin ajatus, että uuden laitteen hankinnan sijaan nykyisen järjestelmän kytkentää yksinkertaistamalla ja lämmöntalteenottoon investoimalla voitaisiin päästä toivottuihin taloudellisiin säästöihin. Opinnäytetyöhön saatiin toimeksiantajan toivomia tuloksia harkitun investoinnin kannattavuudesta, joten päätarkoitus toteutui. Työssä olisi ollut kuitenkin hyvä saada tarkempia ja monipuolisempia tuloksia, mutta aikataulun tiukkuus esti näiden toteuttamisen