Yhdessä saamme enemmän : Ikääntyneen kehitysvammaisen osallisuuden tukeminen vapaaehtoistoiminnan avulla

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli tarkastella, miten iäkkään kehitysvammaisen osallisuutta voidaan tukea vapaaehtoistoiminnan avulla. Tavoitteena oli hankkia Helsingin Diakonissalaitoksen, Rinnekodin erään ikääntyneiden kehitysvammaisten asumisen tuen palvelujen yksikköön tietoa vapaaehtoistoiminnan organisoinnin ja kehittämisen tueksi. Tutkimuskysymykset olivat 1. Minkälaisia kokemuksia, ajatuksia ja kehittämisideoita asumisen tuen palvelujen yksikössä asuvilla iäkkäillä kehitysvammaisilla, työntekijöillä ja vapaaehtoisilla on vapaaehtoistoiminnasta? 2. Miten iäkkäiden kehitysvammaisten osallisuutta yksikössä voitaisiin tukea vapaaehtoistoiminnan avulla? 3. Mitkä tekijät edistävät ja estävät vapaaehtoistoiminnan toteuttamista asumisen palvelujen yksikössä? Työn laadullinen aineisto kerättiin teemahaastattelemalla. Haastatteluihin osallistui yksikön kolme iäkästä kehitysvammaista, neljä työntekijää sekä yksi vapaaehtoistyöntekijä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysistä muodostettiin kaksi pääluokkaa; vapaaehtoistoiminnan toteutuminen ja osallisuuden tukeminen vapaaehtoistoiminnan avulla. Tulosten perusteella haastatteluihin osallistuneilla oli vapaaehtoistoiminnasta erilaisia kokemuksia ja ajatuksia. Yksikössä asuvat iäkkään kehitysvammaiset olivat avoimempia vapaaehtoistoimintaa kohtaan kuin taas työntekijät tai vapaaehtoinen. Osallisuus nähtiin toteutuvan vapaaehtoistoiminnan avulla kokemalla ja osallistumalla asioihin, mitä ei välttämättä sanallisesti osaa sanoa tai edes pyytää. Tuloksissa korostui vapaaehtoistoiminnan kannalta iäkkään kehitysvammaisen päätäntävalta omassa elämässä. Se voi näkyä esimerkiksi päättämisenä osallistumisesta toimintaan sekä valintojen mahdollisuutena. Toimivan vuorovaikutuksen tärkeys nousi myös esille. Sen perustana nähtiin aito kuunteleminen, läsnäolo ja vastavuoroisuus. Jokainen haastatteluun osallistunut iäkäs kehitysvammainen olisi itse myös halunnut osallistua vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoiminnan toteuttamiseen vaikuttavat tekijät jakautuivat kohderyhmien välillä. Vapaaehtoistoiminnan toteutuminen ja sitä kautta osallisuuden tukeminen vaatii yksikön iäkkäiden kehitysvammaisten tuntemista ja luottamuksen syntymistä. Toive yksikön selkeästä vapaaehtoistoiminnan organisoinnista tuotiin myös haastatteluissa esille, sekä pohdittiin myös mitä voisi olla yksikön monipuolinen vapaaehtoistoiminta. Nämä tulokset vietiin yhteiskehittelyn pienryhmäkeskusteluun, jossa nousi ajatuksia vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi yksikössä. Kehittämisessä keskeisinä osa-alueina näyttäytyivät mielekkyys ja virikkeellisyys niin, että jokainen yksikössä asuva ikääntynyt kehitysvammainen saataisiin osalliseksi toimintaan. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että iäkkäiden kehitysvammaisten osallisuutta voidaan tukea vapaaehtoistoiminnan avulla. Siihen vaikuttaa kuitenkin eri osallisuuden tekijöitä, kuten itsemääräämisoikeus, asiakaslähtöisyys sekä vuorovaikutus. Näiden on hyvä kaikkien toteutua, jotta osallisuus myös vapaaehtoistoiminnan avulla mahdollistuu