Hoitokohtaaminen osana asiakaslähtöisyyttä tehostetussa palveluasumisessa

Opinnäytetyö toteutettiin pirkanmaalaisessa pienen kunnan tehostetun palveluasumisen yksikössä. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia asiakaslähtöisyyteen hoitotyön kontekstissa, asiakaslähtöisyyden toteutumiseen hoitajan näkökulmasta sekä keinoja hoitokohtaamisen kehittämiseen. Tavoitteena oli teorian, tutkimustiedon ja hoitajien teemahaastattelujen perusteella muodostaa näkemys kehittämiskohteista ja ammatillisen tiedon tarpeista. Tietoperustaa rakennettiin seuraavien teemojen pohjalle. Tehostettu palveluasuminen tulee lisääntymään, mikä vaatii palvelujen kehittämistä. Asiakaslähtöisyydessä tulee huomioida asukkaan yksilölliset tarpeet. Laissa taataan asukkaille itsemääräämisoikeus sekä oikeus hyvään kohteluun. Hoitotyön katsotaan pohjautuvan kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen, missä vaikutetaan asukkaaseen sekä kehon että tajunnan kautta. Ammatillinen hoitokohtaaminen perustuu vuorovaikutukseen, mitä tukee kuunteleva ja kunnioittava työote sekä läsnäolon taito. Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena käyttäen yksilöteemahaastattelua, missä avoimilla kysymyksillä haastateltiin neljää hoitajaa yksikön tiloissa. Haastattelut äänitettiin, litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä, minkä jälkeen tulkittiin tuloksia ja tehtiin johtopäätökset. Tutkimuksen mukaan resurssit ja työntekijöiden kuormittavuus sekä asukkaiden muistisairaudet koettiin suurimpina esteinä itsemääräämisoikeuden sekä asukkaiden yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Hyvillä vuorovaikutustaidoilla koettiin olevan suuri merkitys kohdattaessa aggressiivinen tai haastava asukas. Hoitajat kaipasivat lääkkeellisen hoidon rinnalle tietoa lääkkeettömästä hoidosta, ja hoito- ja palvelusuunnitelmiin kaivattiin selkeitä hoidon rajauksia. Itsenäiseen ajatteluun ja toiminnan kehittämiseen toivottiin esihenkilön vankkaa tukea. Työntekijöiden huonon saatavuuden todettiin vaikuttavan sekä resursseihin, hoitotyön laatuun, että eettisiin valintoihin. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että työnantajan kannattaa kehittää omahoitajuutta, hoito- ja palvelusuunnitelman tekemistä sekä RAI-arviointijärjestelmän käyttöä ja hyödyntämistä, sillä tiedon lisääntyminen vahvistaa ammattitaitoa ja tekee hoitotyöstä houkuttelevaa