Sairaanhoitajaopiskelijoiden asenteet vanhustyötä kohtaan

Tämän tutkimuksellisen kehittämisprojektin tavoitteena oli laatia kehittämissuositukset vanhustyön vetovoimaisuuden kehittämiseksi sairaanhoitajaopintojen ja harjoittelun aikana. Toimintaympäristönä toimi Turun ammattikorkeakoulu ja kohdejoukkona oli syksyllä 2020 opintonsa aloittaneet sairaanhoitajaopiskelijat. Maailman väestö vanhenee ja työvoiman tarve kasvaa vanhustenpalveluissa tulevaisuudessa. Ikääntyneiden hoitotyön vetovoimaisuutta tuleekin lisätä ja alan hyviä puolia tuoda esille, jotta alan tulevaisuus pystyttäisiin turvaamaan. Kehittämisprojektin tutkimus toteutettiin sairaanhoitajaopiskelijoita haastattelemalla. Haastatteluun osallistui ensimmäisellä haastattelu kerralla 11 sairaanhoitajaopiskelijaa ennen vanhustyön ohjattua harjoittelua ja toisella haastattelu kerralla yhdeksän opiskelijaa vanhustyön ohjatun harjoittelun jälkeen. Ensimmäisen haastattelun tuottaman tiedon perusteella osalla haastateltavista suhtautuminen vanhustyötä kohtaan oli negatiivista, joka oli syntynyt alan negatiivisen mediakuvan kautta. Osa haastateltavista koki neutraalia suhtautumista vanhustyötä kohtaan, johtuen kokemattomuudesta ja tietämättömyydestä alaa kohtaan. Pieni osa haastateltavista näki vanhustyön positiivisena ja mahdollisena uravalintana. Toisen haastattelun, vanhustyön harjoittelun jälkeen, tuottaman tiedon pohjalta haastateltavien suhtautuminen vanhustyötä kohtaan muuttui positiivisemmaksi ja arvostus vanhustyötä kohtaan kasvoi. Tutkimusten tulosten perusteella vanhustyön houkuttelevuutta voisi lisätä positiivisilla harjoittelukokemuksilla sekä positiivisella julkisella keskustelulla. Tutkimuksellisen kehittämisprojektin tuottaman tiedon avulla laadittiin kehittämissuositukset Turun ammattikorkeakoululle vanhustyön houkuttavuuden lisäämiseksi opintojen ja harjoittelun aikana. Keskeisimpinä kehittämissuosituksina ehdotetaan gerontologista opintojaksoa ennen vanhustyöhön suuntautuvaa opintojaksoa ja yhteistyön kehittämistä vanhustyön harjoittelupaikkojen kanssa sekä positiivisempaa julkista keskustelua koulussa