Yhteisöllinen koulukuraattorityö helsinkiläisissä alakouluissa

Opinnäytetyössäni perehdyn koulukuraattorien yhteisölliseen työhön Helsingin alakouluissa. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa (1287/2013) on vuodesta 2014 säädetty, että oppilaitoksissa tulisi järjestää ensisijaisesti ennaltaehkäisevää yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. On myös yhteiskunnallisesti merkittävää, että lasten ja nuorten kohtaamiin haasteisiin pyritään puuttumaan heidän omassa kasvuympäristössään. Ennalta ehkäisevällä yhteisöllisellä työllä voidaan vähentää ongelmien syntyä, mutta huomata kuitenkin yksilöllisen kuraattorityön tarve. Käyn opinnäytetyössäni läpi mahdollisuuksia ja haasteita, joita oppilas- ja opiskeluhuoltolaki on mukanaan tuonut. Perehdyn koulukuraattorin yhteisölliseen työnkuvaan lapsen ja nuoren kehityspsykologiasta käsin ja käyn läpi tapoja edistää heidän terveyttään ja hyvinvointiaan. Oppilashuoltoryhmässä kuraattori edustaa koulun sosiaalityön ammattilaista ja asiantuntemuksellaan hän tukee koko kouluyhteisöä yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamisessa. Opinnäytetyöni on laadullinen arviointitutkimus, jossa arvioinnin kohteena ovat koulukuraattorien yhteisölliset työmenetelmät alakouluissa Helsingissä. Tulokset vastaavat kysymyksiin: Mikä on yhteisöllisen työn nykytila alakoulun oppilashuollossa Helsingissä sekä millaiset tekijät mahdollistavat koulukuraattorin yhteisöllisen työn toteuttamisen ja millaiset tekijät mahdollistaisivat sen lisäämisen alakouluissa? Aineistonkeruu tapahtui teemahaastatteluiden avulla. Koulukuraattoreille lähetettiin saatekirje, jossa heitä pyydettiin osallistumaan haastatteluun. Henkilötietoja ei missään vaiheessa kerätty ja haastattelut tapahtuivat täysin anonyymisti. Osallistujille kerrottiin haastatteluiden tallentamisesta ja vapaaehtoisuudesta. Koronapandemiasta johtuen haastattelut toteutuivat etäyhteyksin. Aineiston analyysimenetelmänä olen käyttänyt sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan koulukuraattoreilla on käytettävänään monipuolisesti erilaisia menetelmiä, mikä kertoo yhteisöllisen työn nykytilasta. Yhteisöllinen työ nähdään hyödyllisenä ja sitä halutaan tehdä. Haasteita tuo resurssien riittämättömyys sekä reilun vuoden kestänyt koronapandemia, joka on vaikeuttanut yhteisöllisen työn toteuttamista. Rehtoreiden asenteilla on suuri merkitys yhteisöllisen työn mahdollistamisessa, ja toisaalta kuraattorit itsekin voivat vaikuttaa työn sisältöön paljon