Etäjohtaminen COVID-19-pandemian aikana

Koronapandemia on muuttanut työelämää huomattavasti vuosien 2020–2021 aikana. Lyhyessä ajassa kevään 2020 aikana yli miljoona suomalaista siirtyi toimistolta kotiin COVID-19 viruksen aiheuttamien turvallisuusriskien vuoksi. Työskentelyn tulisi jatkua kotona mahdollisimman sujuvasti myös muuttuvan tilanteen aikana ja se sisältää myös esimiesten työn siirtymisen kotiin ja etäältä henkilöstön ohjaamisen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia etäjohtamista, sen historiaa, miten se on otettu käyttöön ja miten etäjohtamisen käyttöönotto on muuttanut henkilöstön johtamista, kun huomattava osa työstä täytyy suorittaa etätyönä koronaviruspandemian aikana. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa on mukana teoreettinen viitekehys. Tämä sisältää esimiestyön, etätyöskentelyn sekä koronaviruksen käsitteet, tarkoituksena selventää näitä lukijalle. Etätyöhön siirtymistä koronapandemian alussa on myös tutkittu ja sen eri osa-alueita, kuten työn siirtymisen onnistuminen, mitä muutoksia organisaatiossa tapahtui sekä kuinka hyvin työnantajat tukivat esimiehiä. Laadulliset henkilöhaastattelut olivat osana opinnäytetyön teoriaosuutta tietoja kerätessä. Haastattelut toteutettiin anonyymeina ja etänä koronan turvallisuusriskien takia ja haastateltavien turvallisuuden takaamisen heidän työnantajiltaan. Haastatteluiden päämäärä oli saada perustietoa haastateltavan työnkuvasta, työhistoriasta, organisaatiosta koronaaikana, mitä muutoksia työnantaja toteutti etätyön alettua ja kuinka hyvin työnantajat ovat tukeneet esimiehiä. Tutkimustuloksina voidaan nähdä, että etäjohtaminen on huomattavasti henkisesti vaativampaa esimieheltä johdettavien työhyvinvoinnin ja työsuorituksen takaamiseksi. Työnantajat olivat toteuttaneet joitain muutoksia käytännöissä ja työtavoissa, mutta nämä vahvasti vaihtelivat yrityskohtaisesti ja työnantajan velvollisuuksien täyttäminen voidaan nähdä osittain puutteellisena haastatteluiden ja tutkimuksen perusteella. Tutkimuksen tuloksen tulisi mieluiten olla hyödyllinen sitä koskevalle yleisölle, joita ovat tässä tapauksessa esimiehet sekä johdettavat työntekijät. Täten opinnäytetyössä on osana kehitysehdotukset osio, joka sisältää työnantajille ehdotuksia koulutuksien, työyhteisöllisyyden sekä käytäntöjen muuttamisesta tai käyttöönotosta. Jokainen yritys on uniikki, joten itse ehdotuksien käyttöönotto parhaalla tavalla on jokaisen työnantajan itse päätettävissä, sillä yleistyksiä on vaikea tehdä vaihtuvien tehtävien ja yrityksien tilanteiden tai tarpeiden takia.The corona pandemic has changed the working life in a noticeable way during 2020-2021. In a short time during the spring of 2020, over a million Finnish workers moved to remove work due to corona restrictions and safety guidelines. This also increased the management of workforce by managers and their daily duties as well. The goal of this thesis is to study remote management during the corona pandemic, how it was implemented and how it changed the management of employees during COVID-19. The theoretical framework included the concepts of management, remote work, and the coronavirus regulations. Switching to remote work also included other topics, such as how well the transfer to home offices was done, what changes happened in organisations, and how employers supported own managers. The study was done using qualitative research methods. Qualitative interviews were used as part of gathering data during this study. The interviews were done anonymously and remotely. The goals of the interviews were to gain understanding about the work of organisations during COVID-19 and to identify the changes the employer has done after the beginning of remote work in their organisation. The results of this study showed that remote management is noticeably more mentally demanding to the managers if they are to guarantee the welfare and satisfactory performance of the employees which they manage. Employers did implement some changes in their organisations, but the type and quality of these changes varied considerably between the companies. Also, based on the results of the study and responses received from interviews, the fulfilment of the employer’s legal duties was also seen as sometimes lacking. The thesis also formulated several development proposals which the employers can selectively implement according to their needs. The findings of the study could be beneficial to the relevant audiences from the employers and employees interviewed in this case. Since each company is different, blanket recommendations cannot be made