Pistepilven hyödyntäminen tietomallintavassa korjaussuunnittelussa

Korjausrakentaminen on ollut tasaisessa kasvussa 1980-luvulta lähtien, ja 2020-luvulle tultaessa siitä on kasvanut yksi merkittävimmistä rakentamisen sektoreista. Korjausrakentamisen ero muuhun rakentamiseen on, että sen kohde on olemassa oleva rakennus. Kohteesta kerättyä tietoa kutsutaan korjaussuunnittelussa lähtötiedoksi. Lähtötietojen tarkkuus ja luotettavuus ovat koko korjausprosessin kannalta merkittävässä asemassa. Epätarkkuudet johtavat rakentamisvaiheessa mitoitusvirheisiin sekä lisäsuunnitteluun, joka taas nostaa kustannuksia ja syö aikaresursseja. Viimeisimpien vuosien aikana alalla on otettu käyttöön uutta teknologiaa lähtötietojen mittaamiseen. Yksi merkittävimmistä lähtötietojen luotettavuutta parantavista tietomuodoista on pistepilvitieto, jota tuotetaan laserkeilaamalla. Laserkeilain on optinen mittalaite, joka kerää kaikista havaitsemistaan pinnoista tarkkaa mittatietoa, joka on yhdistettävissä samaan koordinaatistoon. Havaituista mittapisteistä muodostuu visuaalisesti tunnistettava pistepilvi, joka on digitaalinen kopio todellisuudesta. Pistepilvi parantaa arkkitehtisuunnittelun lähtötilanteen luotettavuutta huomattavasti, sillä aikaisemin lähtötietona on toiminut esimerkiksi kohteen alkuperäiset piirustukset, jotka harvoin vastaavat todellista tilannetta. Tietokoneella tapahtuva tiedonsiirto on muuttanut suunnittelutyön käsin piirtämisestä tietokoneavusteisen viivapiirtämisen kautta kolmiulotteiseen tietomallintamiseen. Korjaussuunnittelun toteuttaminen tapahtuu vielä pääosin dokumenttipohjaisesti, vaikka työkalut kolmiulotteiseen tietomallintavaan korjaussuunnitteluun ovat saatavilla. Tässä tutkielmassa testataan tietomallintavan korjaussuunnittelun mahdollisuuksia hyödyntäen pistepilvitietoa arkkitehtisuunnittelun lähtötietona. Opinnäytetyössä perehdytään pistepilvitiedon ja tietomallintamisen teoriaan sekä selvitetään korjaussuunnittelun nykytilaa Suomessa. Tutkielman lopputulemana voidaan todeta, että pistepilvi toimii mittatarkkana lähtötietona korjaussuunnitelussa, ja sen pohjalta voidaan luoda luotettava tietomalli. Uuden teknologian hyödyntäminen vaatii vielä standardisointia, jotta toiminta saadaan koko alalla yhtenäiseksi