Asukasosallisuuden menetelmät kirjastotilojen suunnittelussa

Kirjaston toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla ja kirjaston aseman säilyttämiseksi yhteiskunnassa on koko kirjaston toimintaa kehitettävä jatkuvasti etsien uudenlaisia ratkaisuja kuntalaisten palvelemiseksi. Kuntalaisten ottamisella mukaan suunnitteluun voidaan varmistaa, että kirjaston toimintaa ja palveluympäristöä kehitetään asiakaslähtöisesti oikeaan suuntaan ja tarjotaan juuri niitä asioita, joiden avulla saavutetaan asiakkaille paras mahdollinen palvelukokemus. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja tietoa asukasosallisuuden menetelmistä osana kirjastotilojen suunnittelua. Ymmärrystä tavoitellaan tutustumalla, kehittämällä, testaamalla ja arvioimalla erilaisia osallisuuden menetelmiä tilasuunnittelun näkökulmasta. Asukasosallisuuden menetelmiä tarkastellaan osana kolmea tilasuunnitteluprojektia: Tapiolan kirjastotilojen uudistamisprojektia, Viherlaakson kirjastotilojen muuttoon liittyvää tilasuunnittelu-projektia ja kokonaan uuden Lippulaivan kirjaston suunnitteluprojektia. Kyseessä on tapaustutkimus, jossa valittua tapausta tutkitaan teoriatiedon pohjalta. Tutkimuksessa hyödynnetään palvelumuotoilun menetelmiä ja siinä painottuvat laadulliset tutkimuksen keinot. Tutkimuksen pääkysymys on: Millä osallisuuden menetelmillä saavutetaan parhaiten asiakasymmärrystä ja innovatiivisia ideoita osaksi kirjastotilojen suunnittelua. Alakysymykset ovat: Kuinka eri asiakasryhmät tavoitetaan eri menetelmiä hyödyntäen ja miten osallisuuden menetelmiä kannattaa hyödyntää tilasuunnitteluprosessin eri vaiheissa. Työn tuloksena saavutettiin laaja ymmärrys osallisuuden menetelmien soveltuvuudesta suunnitteluprosessin eri vaiheissa sekä käsitys menetelmien hyvistä ja huonoista puolista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kevyen käyttäjäymmärryksen saavuttaminen ja käyttäjien ideoiden kerääminen onnistuu esimerkiksi kyselyiden avulla, mutta laajan käyttäjäymmärryksen tavoittaminen ja innovatiivinen ideointi yhdessä käyttäjien kanssa edellyttää syvempää vuorovaikutusta, kuten haastattelutilannetta tai työpajaa