Biokaasutuotannon mahdollisuuksien kartoittaminen Lumijoen alueella

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää biokaasutuotannon mahdollisuuksia Lumijoen alueella. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselynä, jossa selvitettiin lumijokisten maatilojen kiinnostusta biokaasulaitoksen rakentamiseen sekä biokaasulaitoksen lopputuotteiden käyttämiseen. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Oulun ammattikorkeakoulun Biokaasua ja biometaania maatiloilta -hanke. Biokaasu on orgaanisista jätteistä mädättämällä saatavaa kaasua, jota käytetään energianlähteenä. Biokaasua voidaan käyttää sähkön- ja lämmöntuotantoon tai jalostaa liikennepolttoaineeksi. Biokaasuprosessissa syntyy sivutuotteena mädätysjäännöstä, jota voidaan käyttää myös lannoitteena. Kyselyn pohjalta voitiin havaita, että Lumijoen alueella on kiinnostusta sekä biokaasulaitoksen rakentamiseen että lopputuotteiden käyttämiseen. Lumijokiset maatilat olivat kiinnostuneita enemmän biokaasulaitoksen rakentamisesta yhteistyönä muiden tekijöiden kanssa kuin yksin. Biokaasulaitoksesta saatavalle biokaasulle sekä siitä mahdollisesti jalostettavan liikennepolttoaineen käytölle oli selkeästi havaittavissa kiinnostusta. Maatilat olivat myös kiinnostuneita mädätysjäännöksen käytöstä lannoitteena. Kyselyssä selvitettiin biokaasulaitokseen saatavia syötteitä. Syötteet mallinnettiin kartalle, jonka perusteella pystyttiin arvioimaan alueita, joissa olisi paljon potentiaalia biokaasutuotannolle. Suurin osa syötteistä oli olkea ja vihermassoja, joten Lumijoelle mahdollisesti rakennettavat biokaasulaitokset tulisivat olemaan kuivamädätyslaitoksia. Laitosrakentamisen aloittaminen vaatii vielä tarkempia selvityksiä. Biokaasutuotannosta kiinnostuneista yrittäjistä voi löytyä ryhmiä, jotka olisivat kiinnostuneita yhteistyölaitoksen rakentamisesta. Biokaasutuotannon aloittamista tulee tarkastella ennen kaikkea kannattavuuden näkökulmasta: riittävätkö saatavilla olevat syötteet kannattavaan liiketoimintaan ja onko biokaasulle ja mädätysjäännökselle käyttäjiä. Lumijoen alueella haasteena voi olla mädätysjäännöksen hyödyntäminen lannoitteena. Alueen syötteistä saatava mädätysjäännös olisi kiinteässä muodossa, joten sen levittämiseen tarvittaisiin kuivalannanlevityskalusto. Tämä voi lisätä kustannuksia erityisesti kasvinviljelytiloilla. Ratkaisuna sekä laitosrakentamisen että mädätysjäännöksen käytön haasteisiin voidaan ehdottaa eläintilojen kysymistä mukaan, jolloin prosessiin saadaan mukaan lantaa