Työhyvinvoinnin edistäminen etätyössä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millä keinoin työhyvinvointia voitaisiin edistää etätyössä työntekijän näkökulmasta. Lisäksi haluttiin selvittää, miten etätyöhön siirtyminen on vaikuttanut fyysiseen työhyvinvointiin ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet työhyvinvoinnin mahdolliseen muutokseen. Opinnäytetyö toteutettiin ilman toimeksiantajaa ja tutkimustyyppisen tarkastelun kohteeksi valittiin etätyötä tekevät suomalaiset. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui kolmesta eri pääluvusta. Ensimmäisessä pääluvussa tarkasteltiin etätyön määritelmää, siihen liittyvää lainsäädäntöä sekä sen hyötyjä ja haasteita. Toinen pääluku käsitteli työhyvinvointia ja fyysiseen työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kolmannessa pääluvussa tarkasteltiin aikaisempia tutkimuksia etätyön vaikutuksista työhyvinvointiin sekä näiden tutkimusten tuloksia. Teoriaosuuden lähteinä käytettiin ajantasaista tutkimustietoa sekä kirjallisuutta ja internetlähteitä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta ja aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella maaliskuussa 2021. Koska etätyötä tekevien henkilöiden perusjoukko on todella suuri, selvitys toteutettiin otantatutkimuksena. Kysely jaettiin kirjoittajan Facebook-profiilissa, ja siihen vastasi yhteensä 54 henkilöä. Selvityksen perusteella työhyvinvoinnin koetaan sekä parantuneen että huonontuneen etätyöhön siirryttäessä. Merkittävin tekijä työhyvinvoinnin parantumiseen oli työmatkoista säästetty aika, ja huonontumisen koettiin johtuvan kommunikaation puutteesta ja huonosta ergonomiasta. Rauhallinen työtila sekä riittävä uni koettiin tehokkaiksi keinoiksi etätyön aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi. Johtopäätöksinä pystyttiin toteamaan, että vaikka etätyöstä on puhuttu työhyvinvointia huonontavana tekijänä, se ei sitä ole todellisuudessa kaikille. Selvitys auttoi ymmärtämään, mitkä keinot koettiin tärkeiksi, jotta työhyvinvointia voitaisiin edistää