Työajanseurantajärjestelmän käyttöönotto

Tämä opinnäytetyö oli kehittämishanketyyppinen työ, jonka tavoitteena oli selvittää kohdeyrityksen henkilöstön näkökulmasta uusiin ja muuttuneisiin työaikakäytäntöihin liittyvät odotukset ja ensivaikutelma sekä näiden toteutuminen. Tämän lisäksi tavoitteena oli selvittää, minkälaisia kehityskohteita käyttöönottoprojektin aikana havaittiin. Työaikalain uudistuksen myötä kohdeyrityksessä tuli ottaa käyttöön työajanseurantajärjestelmä. Uuden järjestelmän ohella yrityksessä otettiin käyttöön uusina työaikakäytäntöinä liukuva työaika ja työaikapankki. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös tutkia, miten uudet työaikakäytännöt vaikuttavat työntekijöiden työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Opinnäytetyön viitekehyksessä käsiteltiin uuden työaikalain keskeisimpiä uudistuksia ja säännöksiä. Lain säännösten ohella käytiin läpi kohdeyrityksen omia käytäntöjä ja sääntöjä. Viitekehyksessä käsiteltiin myös työn ja muun elämän yhteensovittamista. Tässä osuudessa käsiteltiin työn ja muun elämän haasteita, edistämisen keinoja ja vaikutuksia henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Opinnäytetyössä hyödynnettiin tutkimusmenetelmänä laadullista lähestymistapaa ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Teemahaastatteluun osallistui kohdeyrityksen työntekijöitä eri henkilöstöryhmistä. Käyttöönottoprojektin aikana kerättiin havaintoja henkilökunnan koulutuksista ja kokouksista. Havaintojen avulla luotiin kehitysehdotuksia käyttöönottoprojektista. Haastatteluiden ja havaintojen tuloksista ilmeni, että ensivaikutelmat ja odotukset uusista ja muuttuneista työaikakäytännöistä olivat pääosin positiivisia. Liukuva työaika, etätyö ja työaikapankki koettiin positiivisina uudistuksina ja oikeudenmukaisuutta lisäävinä. Työajanseurantajärjestelmä koettiin pääosin toimivana perusleimauksien tekemiseen, mutta kannattavuuden seurantaan liian kankeana. Käyttöönottoprojekti sujui melko hyvin. Tuloksista ilmeni, että käyttöönottoprojektin aikana tapahtuvaa viestintää olisi voitu kehittää ja henkilökuntaa motivoida oma-aloitteisempaan suuntaan. Tulokset kuitenkin osoittivat, että yhteiset pelisäännöt ovat vahvistuneet. Saatujen tulosten perusteella tuotettiin kehitysehdotuksia kohdeyritykselle. Kehitysehdotuksien avulla organisaatio voi kiinnittää huomiota mainittuihin asioihin ja parantaa toimintaansa entisestään