Voimavaraistava johtaminen poikkeusoloissa : työhyvinvoinnin edistäminen etätöissä

Opinnäytetyön tavoitteena on arvioida suomalaisten kokemuksia kevään 2020 poikkeusolojen, sekä keväälle 2021 jatkuneista etätöistä, ja luoda perusteltu näkemys siitä, mitä organisaatioiden tulisi ottaa etätöiden työhyvinvoinnin johtamisessa huomioon. Arviointi- ja kehittämiskysymyksiksi nousivat kolme arvioinnin kohdetta; työntekijöiden oma arvio mahdollisuuksistaan vaikuttaa työhyvinvointiinsa etätöissä, heidän kokemuksensa työhyvinvoinnin edistämisen johtamisesta sekä mitä onnistumisia, haasteita ja kehittämisehdotuksia he toivat esille. Opinnäytetyössä on sovellettu arviointitutkimuksellista lähestymistapaa ajankohtaisen ja ainutkertaisen tilanteen ymmärtämiseksi. Arvioinnin kohteiden määrittelyä helpottamaan pyrittiin rakentamaan tietoperusta siten, että se toimii arviointia ohjaavana ohjelmateoriana. Ohjelmateorialla tuotetaan perusteltuja näkemyksiä siitä, millaisilla interventiolla on mahdollista saada aikaan toivottavia tuloksia tai vaikutuksia. Tutkimusote on laadullinen, ja aineiston analyysi toteutetaan laadullisin menetelmin. Työn lukemisen selkeyttämiseksi kutsumme tätä tutkimuksellista opinnäytetyötä arvioinniksi. Tiedonkeruu on toteutettu kolmivaiheisesti kirjallisuuskatsauksen, teemahaastatteluiden ja verkkokyselyn avulla. Teemahaastatteluiden avulla pyrittiin löytämään keskeisimmät ilmiöt, jotka liittyvät työntekijöiden kokemuksiin etätyöstä poikkeusolojen aikana vuonna 2020. Keskeisiksi teemoiksi nousivat etätyö, työhyvinvointi ja työterveys, sosiaaliset kontaktit ja kommunikointi, jaksaminen ja voimavarat, työmotivaatio ja innostuminen, sekä johtaminen. Haastateltavien kertomusten pohjalta keskeisiksi ilmiöiksi muodostuivat esimiehen roolin merkitys, itseohjautuvuuden korostuminen etätyössä, sosiaalisten kontaktien ja yhteisöllisyyden edistäminen, sekä etätyön rakenteiden kehittämiseen liittyvät asiat. Teemahaastatteluista ja kyselystä saadut tulokset yhdistettiin tietoperustan keskeisiin käsityksiin ja taustatutkimuksiin, jotka yhdistämällä tuotettiin perustellut näkemykset siitä, mitä interventioita etätyön työhyvinvoinnin edistämisessä tulisi suosia ja millä tavoin ne vaikuttavat. Sekä teemahaastatteluun että kyselyyn osallistuneet kokivat, että työntekijät ja työyhteisöt tarvitsivat vahvaa esimiestyötä ja johtamista etätöissä, sekä selkeitä työnteon raameja. Itseohjautuvuus korostui hyvin keskeisenä tekijänä työntekijöiden kokemuksissa etätöistä suoriutumisessa sekä omasta hyvinvoinnista huolehtimisessa. Lähes poikkeuksetta organisaatiot odottivat työntekijöiltään vahvaa itseohjautuvuutta, ja velvoittivat työntekijöitä suunnittelemaan ja järjestämään työarkensa, sekä työergonomiansa itsenäisesti