Rauhoittumishuoneen sisältö ja käyttäminen aikuispsykiatriassa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä, havaita ja kuvailla tietoa opinnäytetyön toimeksiantajalle, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Psykiatrian Hyvinkään linjan psykiatriselle osastolle, rauhoittumishuoneiden sisällöistä ja henkilökunnan käyttökokemuksista muilta HUS Psykiatrian aikuispsykiatrian suljetuilta osastoilta. Opinnäytetyössä tarkoituksena oli kerätä koko HUS Psykiatriasta tietoa rauhoittumishuoneiden määrästä, pääasiallisesta sisällöstä ja käyttökokemuksia henkilökunnalta. Tarkoituksena oli lisäksi myös saada tietoa mahdollisen rauhoittumishuoneen käytön kirjaamisesta, arvioinnista ja tilastoinnista. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle uutta tietoa, jonka avulla voi kehittää ja suunnitella osaston rauhoittumishuoneen sisältöä ja käyttämistä hoitotyössä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu psykiatrisesta hoitotyöstä ja siinä on kuvailtu tahdosta riippumatonta hoitoa, pakon käyttöä, pakon käytön ennaltaehkäisyä ja vähentämistä ja ahdistuneisuuden hoitomenetelmiä. Lähdemateriaali perustuu sekä painettuun että sähköiseen kirjallisuuteen. Lähteissä hyödynnettiin sekä suomen- että englanninkielistä materiaalia. Tämä opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jolla pyrittiin lisäämään tietoutta rauhoittumishuoneiden sisältöihin ja käyttämiseen. Aineistoa kerättiin vaiheittain tutkimusympäristöistä sähköisellä kyselyllä ja havainnoimalla viittä rauhoittumishuonetta sekä teemahaastattelemalla yhteensä viittä sairaanhoitajaa eri tutkimusympäristöistä. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä. Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että HUS Psykiatriassa on yhteensä kuusi rauhoittumishuonetta neljässä eri sairaalassa. Kaikki rauhoittumishuoneet tutkimusympäristöissä ovat rauhallisia erillisiä huoneita osastoilla, joiden sisustus ja sisältö vaihtelivat osastokohtaisesti. Teemahaastattelun tuloksissa kävi ilmi, että rauhoittumishuonetta on käytetty ahdistuneen, levottoman ja rauhattoman potilaan hoidossa sekä lisäksi keskustelu- ja tapaamistiloina että potilaan oman rauhan saamisessa. Rauhoittumishuoneen käyttö kirjataan potilaan tietoihin, mutta huoneen vaikuttavuuden arviointia pidemmältä ajalta tai tilastointia ei ole toteutettu. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa rauhoittumishuoneiden sisällön suunnittelemisessa ja toteuttamisessa. Lisäksi tutkimuksen tuloksien avulla voidaan tehdä yhteisiä ohjeita rauhoittumishuoneiden sisällöstä ja käyttämisestä toiminnan yhtenäistämiseksi