Ensihoitajien näkemyksiä ikäjohtamisen toteutumisesta ensihoidon toimintaympäristössä

Ikäjohtaminen on ollut lähivuosina pinnalla, sillä väestö ikääntyy maailmanlaajuisesti. Ikääntyminen tulee huomioida organisaatioiden toiminnassa tulevaisuudessa yhä enemmän, sillä työvoiman keski-ikä nousee. Ikäjohtaminen ei ole malli paremmasta johtamisesta, vaan hajanainen joukko uusia ja vanhoja käsityksiä ihmisistä ja organisaatioista. Tässä tutkimuksessa painotetaan funktionalistista paradigmaa ja tutkitaan ikäjohtamista Ilmarisen Työkykytalo-mallin teemojen mukaisesti. Lisäksi tässä tutkimuksessa sivutaan tulkitsevaa paradigmaa ja radikaali strukturaalista näkökulmaa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ensihoitajien näkemyksiä ikäjohtamisen toteutumisesta ensihoidon toimintaympäristössä yhden sairaanhoitopiirin alueella ja miten se näkyy arkipäiväisessä työskentelyssä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää ikäjohtamisen kehittämiseen toimeksiantajanorganisaatiossa sekä luoda ikäjohtamisen tärkeyttä operatiivisessa työympäristössä. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajina ja kohdeorganisaatioina ovat Etelä-Savon pelastuslaitos sekä Itä-Savon sairaanhoitopiiri. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Etelä-Savon pelastuslaitoksen ensihoitajat sekä Itä-Savon sairaanhoitopiirin kenttäjohtajat. Tutkimusaineisto koottiin Webropol 3.0-kyselylomakkeella, joka lähetettiin ensihoitajille sähköpostitse kohdeorganisaatiossa työskentelevän työntekijän välityksellä muille organisaatiossa työskenteleville ensihoitajille. Kyselylomakkeen strukturoidut väittämät ja avoimet kysymykset muodostettiin kirjallisuuskatsauksella kootun aiemman tutkitun tiedon pohjalta sekä hyödynnettiin avoimissa kysymyksissä TTK:n ”Hyvät ikäkäytännöt” -keskustelukysymyksiä. Kyselyyn vastasi 18 ensihoitajaa (n=18), jolloin kyselyn vastausprosentiksi saatiin 36 %. Tutkimustulokset osoittavat myös ensihoitajien kokevan fyysisen terveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin olevan hyvällä tasolla ja ennen kaikkea työn vaatimuksiin sopivana. Tulokset osoittavat, että ensihoitajien mielestä suurimmat kehittämistä vaativat asiat ikäjohtamisessa koskevat esimiestyötä sekä johtamista. Tutkimuksen perusteella voidaan esittää kehitysehdotuksina ikäjohtamisen huomioiminen arjen esimiestyössä ja johtamisessa sekä työntekijöiden mahdollisuudet urakehitykseen. Keskeisinä jatkotutkimusaiheina nähdään muiden suomalaisten sosiaali- ja terveydenalan organisaatioiden ikäjohtamisen toteutuminen arjenjohtamisessa sekä ensihoitopalveluissa työskentelevien työntekijöiden näkemykset ikäjohtamisesta.Age management is a topical issue as the population ages globally. Ageing must be considered more and more in the activities of organizations in the future, as the average age of the workforce is rising. Age man-agement is not a model of better leadership, but a fragmented set of new and old perceptions of people and organizations. This study emphasizes the functionalist paradigm and examines age management ac-cording to the themes of Ilmari's Work Ability House model. In addition, this study ignores the interpretive paradigm and the radical structural perspective. The purpose of the thesis was to find out paramedics’ views on the implementation of age management in the emergency care operating environment in the area of one hospital district and how it is reflected in everyday work. The aim of the thesis was to provide information that can be utilized for the development of age management in the client organization and to create the importance of age management in the operational work environment. The client organizations of this thesis were the Rescue Services of South Savo and the East Savo Hospital District. The target group of the study consisted of the paramedics of Rescue Services of South Savo and the field directors of the East Savo Hospital District. The research material was collected with a Webropol 3.0 questionnaire, which was sent to the paramedics by e-mail via an employee working in the target organization to other paramedics working in the organization. The structured statements and open-ended questions of the questionnaire were formed on the basis of previous researched information gathered through a literature review, and the open-ended questions utilized the RTD “Good Age Practices” discussion questions. A total of eighteen paramedics (n=18) re-sponded to the survey, resulting in a response rate of 36 %. The research results also show that paramedics feel that their physical health and mental well-being are at a good level and, above all, suitable for the demands of the job. The results show that, according to paramedics, the biggest issues in age management that require development concern supervisory work as well as management. Based on the research, the consideration of age management in everyday supervisor work and management, as well as employees' opportunities for career development can be presented as development proposals. The implementation of age management in other Finnish Social and Health Care organizations in ”everyday management” and the views of employees working in Emergency Care Services on age management are seen as key research topics