Vuorovaikutuksen suunnittelu tuntemattomalle

A growing body of research studies the interactions between animals and computers. These aim to expand understanding of the topic, improve animals well-being, and establish design practices adapted for the animal users. In the field of Animal-Computer Interaction, a recent trend has been to design systems that are animal-centred. These studies are focused on designing systems that consider the animals’ needs and requirements. Yet, what animal-centred design means in theory and in practice is not yet clear. By studying different species in various contexts we can form overarching guidelines and collective understanding. In this thesis, through an iterative design process with zoo-housed white-faced sakis, we developed an interface consisting of tangible buttons. We noted that low-fidelity prototyping with quick iterations and a small number of features, as well as a wide variety of design concepts, are best when prototyping with animals. Both the tangible interface and a proxemic interface were tested as part of a digital enrichment device in a longitudinal study conducted in the white-faced sakis' regular habitat. We investigated how the sakis interacted with the device of their own volition when offered multiple choices of stimuli. By analysing the data we found inconclusive results on the sakis’ preferences for different stimuli, pointing to the need for further research on testing the efficacy of such tangible interfaces to trigger digital stimuli. Reflecting on these results, we advocate for future research to allow animals agency and to study animals' interactivity through this approach, to expand our understanding of the interactivity of animals. To the research community, this study contributes significant insights on how to prototype with animals and on how we can study animals' interactions by facilitating animals to choose stimuli between options.Yhä useampi tutkimus tutkii eläinten ja tietokoneiden välistä vuorovaikutusta. Näissä tutkimuksissa pyritään lisäämään ymmärrystä aiheesta, parantamaan eläinten hyvinvointia ja luomaan eläinkäyttäjille mukautettuja suunnittelukäytäntöjä. Eläinten ja tietokoneiden välisen vuorovaikutuksen alalla viimeaikainen suuntaus on ollut suunnitella eläinkeskeisiä järjestelmiä. Nämä tutkimukset keskittyvät sellaisten järjestelmien suunnitteluun, joissa otetaan huomioon eläinten tarpeet ja vaatimukset. Mutta mitä eläinkeskeinen suunnittelu tarkoittaa teoriassa ja käytännössä, ei ole selvää. Tutkimalla eri eläinlajeja erilaisissa asiayhteyksissä voimme hahmottaa suuntaviivoja ja muodostaa yhteisymmärrystä sen merkitykselle. Tässä opinnäytetyössä toteutimme iteratiivisen suunnitteluprosessin eläintarhassa asuvien valkopääsakien kanssa. Suunnitteluprosessin tuloksena kehitimme käyttöliittymän, joka koostuu kosketeltavista painikkeista. Prototyyppien kokeilemisesta apinoiden kanssa opimme, että eläinten kanssa tulee kokeilla raaemman tason prototyyppejä ja pieniä määriä ominaisuuksia, jotka mahdollistavat nopean iteroinnin. Lisäksi kokeiltavien prototyyppien ideoiden laajuus ja valikoima tulisi olla laaja. Sekä kosketeltava että etäisyyteen perustuva käyttöliittymä testattiin osana digitaalista virikelaitetta. Testaus toteutettiin valkopääsakien tutussa elinympäristössä eläintarhassa. Tutkimme, kuinka sakit ovat vuorovaikutuksessa laitteen kanssa, kun he saivat itse päättää siitä ja kun he saivat valita useiden eri ärsykkeiden väliltä. Tutkimusdataa analysoimalla löysimme epäselviä tutkimustuloksia sakien mieltymyksistä eri ärsykkeisiin. Tämä osoittaa, että lisätutkimuksia tarvitaan testaamaan kosketeltavan käyttöliittymän toimivuutta digitaalisten ärsykkeiden rajapintana. Näiden tulosten pohjalta suosittelemme jatkotutkimuksia, joissa tutkitaan eläinten vuorovaikutteisuutta tämän lähestymistavan avulla. Tutkimusyhteisölle tämä tutkimus antaa merkittäviä oivalluksia prototyyppien tekemiseen ja testaamiseen eläinten kanssa ja siitä, miten voimme tutkia eläinten vuorovaikutusta antamalla eläinten valita eri ärsykevaihtoehtojen välillä