Katselmus laskennalliseen suunnitteluun: Tutkimus laskennallisen suunnittelun ja digitaalisen valmistamisen mahdollisuuksista arkkitehtuurinalalla

Computational design is often misunderstood in the architectural profession. It is seen as an enabler of monumental design, detached from the realities most architects have to adhere to and considered too complicated to be of actual use for everyday design. This, however, is a misrepresentation. This thesis aims to showcase the potentials of computation in creating not only complex design but better design. The focus of the thesis is on understanding what computation is, how it can aid design and how it will change the way we practice architecture. This is achieved by referencing multiple renowned experts and by introducing many inspiring projects that showcase computational potential in a wide variety of ways. The thesis also examines the relationship between computational design, digital data and digital fabrication. The thesis starts with an explanation of what computation is and how it works. Part 1: Context for computation also examines why the development of computation was so significant for architecture and how it has evolved throughout the years. In Part 2: Realising computation, the discussion becomes more practical. This chapter introduces various approaches for the utilisation of computation and methods of digital fabrication. Part 3: Design of the future focuses on the benefits of computation, especially from the environmental point of view. Here are also expressed thoughts on the issues computation needs to face before breaking through to the mainstream. Part 4 contains selected case studies that are especially interesting from a computational point of view. The hope is that this thesis will make readers more aware of computation and perhaps inspire some to experiment with it independently. It is not as complicated as it might initially appear.Laskennallinen suunnittelu (tunnetaan paremmin parametrisena suunnitteluna) ymmärretään usein heikosti arkkitehtuurinalalla. Se nähdään vahvasti sidottuna monumentaaliseen arkkitehtuuriin, joka on usein irrallaan niistä realiteeteista, joita useimmat arkkitehdit joutuvat ammatissaan huomioimaan. Lisäksi se nähdään liian monimutkaisena hyödyttääkseen arkipäiväistä suunnittelua. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tämän diplomityön tarkoituksena on avata laskennallisen suunnittelun mahdollisuuksia ja etuja. Diplomityö keskittyy selittämään mitä laskennallinen suunnittelu on, miten se voi parantaa suunnittelua ja miten se voi muuttaa tapaamme harjoittaa arkkitehtuuria. Tämä tehdään viittaamalla asiantuntijalähteisiin ja esittelemällä useita esimerkkitöitä laskennallisen suunnittelun saralta. Diplomityö perehtyy myös laskennallisen suunnittelun, digitaalisen informaation ja digitaalisen valmistamisen välisiin suhteisiin. Diplomityö alkaa selostuksella mitä laskennallinen suunnittelu on ja miten se toimii. Ensimmäisessä osassa tutkitaan myös, miksi laskennallisten keinojen kehittäminen on ollut niin merkittävä läpimurto arkkitehtuurinalalla ja miten se on tyylinä kehittynyt. Osassa kaksi keskitytään käytännönläheisempään puoleen. Tämä kappale käsittelee erilaisia lähestymistapoja laskennalliseen suunnitteluun sekä digitaalisen valmistamisen keinoja. Osassa kolme keskitytään laskennallisen suunnittelun etuihin erityisesti luonnonsuojelun näkökulmasta. Tässä osassa pohditaan myös laskennallisen suunnittelun haasteita. Osassa neljä esitellään tarkemmin esimerkkiprojekteja. Toiveena on, että tämä diplomityö avaisi lukijoille laskennallisen suunnittelun mahdollisuuksia ja kenties inspiroisi itsenäiseen perehtymiseen. Aihe ei ole niin vaikea ja monimutkainen kuin voisi olettaa