Pyörällä parempaan huomiseen: Sisällönanalyysi kestävän hyvinvoinnin rakentumisesta pyöräilyssä koronapandemian aikana

Matkailu elää suurten muutosten aikaa koronapandemian aiheuttamien vaikutusten seurauksena, eikä tulevasta ole kovin varmaa tietoa. Ympäristöystävällisistä liikkumisen muodoista sekä kestävän matkailun kehittämisestä on muodostunut yhä ajankohtaisempia aiheita, mitä ne olivat jo ennen koronapandemiaa. Polkupyöräilyn suosio on kasvanut Suomessa koronapandemian aikana, jonka lisäksi sen rooli osana ihmisen arkea ja liikennejärjestelmää on noussut entistä keskeisempään asemaan pyöräilyn moninaisten hyötyjen myötä. Pyöräilyssä yhdistyvät monet eri ulottuvuudet, kuten fyysinen ja henkinen hyvinvointi, sosiaaliset yhteydet sekä ekologisuus että taloudellisuus. Näitä ulottuvuuksia pidetään myös osana kestävää hyvinvointia. Tuuli Hirvilammi (2015) on määritellyt kestävän hyvinvoinnin kokonaisuudeksi, johon kuuluvat kohtuullinen elintaso, vastuullinen toiminta, merkitykselliset suhteet sekä elävä läsnäolo. Pyöräilystä tehty aiempi tutkimus kattaa laajan kirjon erilaisia tutkimuksia, kuten liikenneturvallisuuteen ja katu -ja kaupunkisuunnitteluun liittyvät tutkimukset. Eritoten kaupunkipyörät ovat nousset esille viimeaikaisissa tutkimuksissa. Pyöräily esiintyy useasti luonto- ja liikuntamatkailua käsittelevissä tutkimuksissa, joihin liittyy myös hyvinvoinnin merkitys. Tämän tutkimuksen yleisenä tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten kestävän hyvinvoinnin elementit näyttäytyvät polkupyöräilyssä. Tutkimuskohteena tutkielmassani on pyöräily kestävän hyvinvoinnin osana. Teoreettinen viitekehys muodostuu kestävän hyvinvoinnin HDLB-mallista (Having, Doing, Loving, Being), jonka perustana on Erik Allardtin esittämä hyvinvointiteoria. Kestävän hyvinvoinnin teorian tukena käytän transmodernismia. Tutkielmani edustaa ontologisesti ja epistemologisesti relationaalista paradigmaa. Tieteellisenä tehtävänä on selvittää, miten kestävän hyvinvoinnin ulottuvuudet ilmenevät pyöräilyssä tarkastelemalla koronapandemian aikana ilmestyneitä lehtikirjoituksia. Päätutkimuskysymykseni on: Miten kestävä hyvinvointi ilmenee pyöräilyssä sitä käsittelevien lehtijuttujen ja mielipidekirjoitusten perusteella? Viisi alatutkimuskysymystä ovat: Millaisia henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin elementtejä teksteissä ilmenee? Millaisia yhteenkuuluvuuden merkityksiä havaitaan pyöräilyssä? Miten pyöräily voi edistää ympäristön kestävää käyttöä? Miten taloudellisten resurssien kohdistuminen ilmenee pyöräilyn kehittämisessä? Millä tavalla terveys ja turvallisuus ilmenevät pyöräilyssä? Tutkimuksen aineistona olen käyttänyt 83 Helsingin Sanomien lehtijuttua, mitkä on julkaistu tammikuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana. Aineiston analysointi tapahtui teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulokset vahvistavat sitä käsitystä, että pyöräilyllä on positiivisia vaikutuksia niin ihmisten kuin ympäristön hyvinvointiin. Kestävillä kulkumuodoilla voidaan vähentää liikenteestä tulevia päästöjä ja parantaa samalla ihmisten terveyttä. Koronapandemian aikana pyöräilyn suosio on kasvanut monella mittarilla tarkasteltuna. Pyöriä on myyty ennätysmääriä ja koronapandemiasta johtuvat rajoitukset ovat vaikuttaneet siihen, että ihmiset ovat liikkuneet enemmän ulkona, joka on osaltaan vaikuttanut pyöräilyn kasvuun. Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä siitä, miten kestävä hyvinvointi rakentuu pyöräilyn ympärillä