Kela-siirron risut ja ruusut

Kandidaatin tutkielman tarkoitus on kirjallisuuskatsauksen avulla vastata kysymykseen ” Miten asiakaslähtöisyys toteutuu perustoimeentulotuki asiakkaalla Kela-siirron jälkeisessä ajassa?”. Perustoimeentulotuen hakemusten käsittely, tuen myöntäminen sekä maksaminen siirtyivät kunnilta Kelalle 1.1.2017. Kela-siirto on merkittävä sosiaaliturvauudistus tällä vuosituhannella. Asiakaslähtöisyyden näkökulmasta ei löydy vielä tutkimuksia, jonka vuoksi aihe on erityisen tärkeä tulevaisuudessa koko Suomen sosiaaliturvauudistustakin ajatellen. Perustoimeentulotukea vuonna 2020 sai 288 329 kotitaloutta, joihin kuului 417 071 henkilöä eli 7,5 % koko Suomen väestöstä. Kela-siirto koskettaa ja vaikuttaa monen kansalaisen elämään. Tutkielmassa avataan käsitteet perustoimeentulotuki, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, Kela-siirto ja asiakaslähtöisyys. Asiakaslähtöisyyttä lähestytään neljän osa-alueen näkökulmista, jotka ovat yksilöllisyys, kokonaisvaltaisuus, yhteistyö sekä palveluiden integrointi ja koordinointi. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui 12 kirjallista tuotosta, jotka ovat tutkimusartikkeleita, Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja. Tutkielma käsittelee vain Kela-siirron jälkeistä aikaa eikä pyri vertailuun. Aineistoa lähestyttiin luokittelemalla kirjallisuutta neljään asiakaslähtöisyyden osa-alueeseen, jotka on koottu yhteen tulosluvussa. Tutkielman tulokset osoittavat, ettei asiakaslähtöisyys toimi perustoimeentulotuki asiakkaiden näkökulmasta ideaalisti eikä tasa-arvoisesti. Kehitettävää on asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa, kokonaisvaltaisen arvioinnin ja ennaltaehkäisevän näkökulman huomioimisessa sekä yhteistyön ja koordinoinnin osalta. Kela ja kuntien sosiaalityö kehittävät palveluitaan erikseen ja yhteistyössä saatujen palautteiden pohjalta, mutta valmista ei vielä ole. Johtopäätöksenä tuloksista on havaittavissa kaksi asiakasryhmää, jotka ovat pärjäävät asiakkaat, joita ovat enemmistö toimeentulotuen hakijoista, ja heikossa asemassa olevat asiakkaat, joita on pienempi ryhmä. Pärjäävien asiakkaiden kohdalla voidaan todeta asiakaslähtöisyyden toteutuvan yksilöllisyyden näkökulmasta, koska heillä ei ole tarvetta monialaiselle yhteistyölle tai palveluiden koordinoinnille eikä kokonaisvaltainen asiakkaan tilanteen arviointi ole välttämätöntä. Heikommassa asemassa olevien kohdalla voidaan todeta, että asiakaslähtöisyys ei toteudu millään neljällä osa-alueella. Pärjäävien asiakkaiden määrä perustoimeentulotuen hakijoissa on suurempi. Heikossa asemassa olevien määrä on pienempi, mutta riski ongelmien kasautumiseen on havaittu. Ongelmien kasautuessa tarvitaan korjaavia toimia, jotka tulevat kalliiksi yhteiskunnalle