Listautumisantien alihinnoittelu ja lyhyen sekä pitkän aikavälin suoriutuminen Suomessa vuosina 2006-2020

Tutkielman tarkoituksena oli saada vastaus kysymyksiin, ovatko suomalaiset listautumisannit alihinnoiteltuja, miten listautumisannit ovat suoriutuneet lyhyellä aikavälillä ja miten listautumisannit ovat suoriutuneet pitkällä aikavälillä. Tutkielman kohteena olivat Suomessa tapahtuneet aidosti uudet listautumisannit, joita oli 62 kappaletta vuosina 2006-2020 ja vertailuindeksinä käytettiin OMX Helsinki -indeksiä. Tutkielma toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena ja aineisto kerättiin pääosin Thomson Reuters Eikon -palvelusta, listautumisesitteistä, vuosikertomuksista ja pörssitiedotteista. Epänormaaleja tuottoja tutkittiin ensimmäisen kaupankäyntipäivän markkinakorjatuilla tuottojen menetelmällä (market adjusted initial return, MAIR) ja suhteellisen varallisuuden menetelmällä (wealth relatives, WR). Tutkielman teoriaosuus käsittelee listautumisprosessia, syitä listautua, listautumisannin hinnoittelua ja tehokkaiden markkinoiden hypoteesia. Teoriaosassa käsitellään lisäksi aikaisempien tutkimusten tuloksia alihinnoittelusta ja suoriutumisesta sekä esitellään hypoteeseja alihinnoittelulle sekä suoriutumiselle lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä. Tutkimustulokset indikoivat, että alihinnoittelua esiintyy yhä listautumisantien yhteydessä. Listautumisannit suoriutuvat lyhyellä aikavälillä positiivisesti, mikäli ensimmäinen kaupankäyntipäivä huomioidaan. Mikäli ensimmäinen kaupankäyntipäivä jätetään huomioimatta, 30 päivän ja 90 päivän osalta havaittiin alituottoa. Tämä poikkeaa aikaisemmasta kirjallisuudesta, mutta tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Pitkällä aikavälillä havaittiin, että osakkeet suoriutuvat positiivisesti, mikä poikkeaa aikaisemmasta kirjallisuudesta. Kolmen vuoden osalta tulokset olivat tilastollisesti melkein merkitseviä sekä huomioimalla että jättämällä huomioimatta ensimmäisen kaupankäyntipäivän tuotot