Akateemiset heimot koulun toimintakulttuurin muutoksen merkityksellistämisessä

Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena on yhtenäiskoulun opettajayhteisön sosiaalinen todellisuus, jota luodaan ja ylläpidetään kielenkäytön kautta. Tutimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia konstruktioita tulevan yhtenäiskoulun opettajat ja rehtorit luovat yhtenäisen toimintakulttuurin rakentamisesta ja muutokseen sitoutumisesta. Tutkimus on toteutettu osana Uutta luova asiantuntijuus (ULA) -hanketta, jonka tutkijat ovat keränneet tutkimusaineistona toimivat haastattelut (N=10). Haastateltavat ovat erään tulevan suomalaisen yhtenäiskoulun opettajia ja rehtoreita. Tutkimuksessa hyödynnetään diskurssintutkimuksen lähestymistapaa, jonka menetelmin tutkimusaineisto on analysoitu. Yhtenäisen toimintakulttuurin rakentaminen merkityksellistyy tutkimustuloksissa kolmessa dominoivassa diskurssissa, jotka ovat johtajuuden diskurssi, yhteisen opettajuuden diskurssi sekä sääntödiskurssi. Toimintakulttuurin muutokseen sitoutuminen merkityksellistyy tutkimustuloksissa neljässä diskurssissa ja subjektipositiossa, jotka ovat innokkuuden diskurssi ja uudistajan subjektipositio, estyneisyyden diskurssi ja vaeltajan subjektipositio, kuormittavuuden diskurssi ja vastustajan subjektipositio sekä väljyyden diskurssi ja tarkkailijan subjektipositio. Tutkimuksen diskursseissa on tunnistettavissa akateemisia heimoja ja niiden sosiaalisia käytänteitä, mutta diskurssit eivät rajaudu akateemisten heimojen mukaan. Tulevan yhtenäiskoulun työyhteisön sisäistä jännitteisyyttä ja opettajien välistä vastakkainasettelua voi ymmärtää akateemisten heimojen ja opettajan profession historian kautta