Essentially contested concepts : Gallie’s thesis and its aftermath

This study examines W.B. Gallie’s claim that a special group of concepts, i.e., essentially contested concepts, bring about endless and rationally irresolvable yet perfectly genuine disputes about their proper employment. The obscurity of Gallie’s original thesis has contributed to diverging interpretations and thus rendered the term ‘essentially contested concept’ ambiguous today. Moreover, attempts to make a firm enough case for the existence of essentially contested concepts have arguably failed. This work sets things straight in three main ways. First, it offers the most detailed discussion of Gallie’s thesis of essential contestedness to date. Second, it provides a comprehensive account of the critical reception of Gallie’s thesis. Third, it argues for an improved account of essential contestability. Part one guides to the study and contextualizes the thesis of essential contestedness. Gallie was influenced by several intellectual strands of the 20h century, and his idea has inspired numerous scholars of different disciplines. Part two presents and analyzes the seven conditions of essential contestedness which are commonly understood as inhering in a particular kind of concept. Instead, they are best divided into two groups, one belonging to semantics, the other to pragmatics. Part three delves deeper into the nature of contestation, the required sense of essentiality, the rationality of having an irresolvable and endless dispute, the genuineness of disputes manifesting essential contestedness, and the presumed unity of an essentially contested concept. Part four evaluates the soundness of a concept-centered thesis that understands contestation as revolving around a single concept that has a special structure. Options found in the literature are presented and analyzed. In the end, the concept-centered thesis is discarded in favor of individuating essentially contested concepts functionally. This study explicates for the first time virtually all elements of Gallie’s thesis, clarifies his terminological choices, and extensively covers the secondary literature that has accumulated over the years. It is claimed that the key to essential contestability is found in the specific way concepts are employed, that is, anthropocentrically with an aim to persuade others within the parameters set by a decision-based reasonable disagreement.Työ käsittelee W.B. Gallien väitettä, jonka mukaan joukko olennaisesti kiistanalaisia käsitteitä saa aikaan päättymättömiä ja rationaalisesti ratkeamattomia mutta yhä täysin aitoja kiistoja käsitteiden sopivaa käyttöä koskien. Gallien alkuperäisen teesin hämäryys on edistänyt erilaisia tulkintoja, minkä myötä termistä ’olennaisesti kiistanalainen käsite’ on tullut monimerkityksinen. Olennaisesti kiistanalaisten käsitteiden olemassaoloa ei ole saatu perusteltua riittävän hyvin. Työ korjaa tilannetta kolmella pääasiallisella tavalla. Se on ensinnäkin tähänastisista Gallien teesin käsittelyistä tarkin. Toiseksi se pitää sisällään kattavan selonteon teesin kriittisestä vastaanotosta. Kolmanneksi se esittää paremman käsityksen olennaisesta kiistanalaisuudesta. Ensimmäinen osa johdattaa tutkimukseen ja taustoittaa Gallien alkuperäistä väitettä. Gallie sai vaikutteita useista 1900-luvun intellektuaalisista juonteista, ja hän on inspiroinut lukuisia oppineita eri aloilta. Toisessa osassa esitetään ja analysoidaan seitsemän olennaisen kiistanalaisuuden ehtoa, jotka tavallisesti ymmärretään käsitteeseen sisäsyntyisesti kuuluviksi. Sen sijaan ne on syytä jakaa kahtia semantiikkaan ja pragmatiikkaan lukeutuviin ryhmiin. Kolmas osa sukeltaa syvemmälle kiistämisen luonteeseen, olennaisuuden vaadittuun merkitykseen, ratkeamattoman ja loputtoman kiistelyn järkevyyteen, kiistojen aitouteen ja olennaisesti kiistanalaisen käsitteen oletettuun yhtenäisyyteen. Neljännessä osassa arvioidaan käsitekeskeisen teesin perusteltavuutta. Tuolloin olennaisessa kiistanalaisuudessa katsotaan olevan pitkälti kyse yksittäisen käsitteen erityislaatuisesta rakenteesta. Eri vaihtoehtoja analysoidaan, mutta lopulta käsitteen rakenteeseen nojaava teesi hylätään olennaisesti kiistanalaiset käsitteet funktionalistisesti erottavan käsityksen tieltä. Tässä tutkimuksessa analysoidaan ja kehitetään eteenpäin lähes kaikkia Gallie teesin perustekijöitä, selvennetään hänen terminologiaansa ja käsitellään kattavasti vuosien aikana kertynyttä tutkimuskirjallisuutta. Työssä väitetään, että avain olennaiseen kiistanalaisuuteen löytyy yhdestä erityisestä tavasta, jolla käsitteitä käytetään: ihmiskeskeisesti ja toisia suostuttelemaan pyrkien päätösperustaisen järkeenkäyvän erimielisyyden puitteissa