Vauvaperheen perhedynamiikka : monimenetelmäinen tapaustutkimus perhesuhteista ja vuorovaikutuksesta lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana

This study examined changes in family dynamics in infant families during the first year of the child’s life and in the child’s interaction with the mother and father. Questionnaire, interview and videotaped interaction data were gathered from seven families. Familes were recruited from well-baby clinics and from child and adult psychiatric out-patient clinics. Three babies were first borns and three were girls. Both parents filled in questionnaires when the infant was three, six and twelve months old. Parents were interviewed using the WMCI-method and interaction sequences were videotaped when the child was one year old. Questionnaires were analyzed, interviews evaluated by their content, and family interaction videotapes analyzed using the EA-scale. The data were written up in the form of case stories. The results showed that changes were inevitable during the first post-natal year and that for parents they were unpredictable. Parents' mutuality, clear communication and roles, and sense of stability are important for successful coping with change in the family. The most challenging time for the family, in terms of the couple relationship, parenthood, representations about the child and interaction with the child occured when the child was about six months old. A family situation in which parental mental problems accompany infant physical problems raises the risks for divorce and/or wellbeing of the family members. During the first year of life, a child forms a unique relationship with both parents. The sensitivity of the relationship can change, depending on the degree of changes in a parent’s sensitivity to the child. In clinical infant family work, it is essential to assess the family situation from viewpoints of both the child's and the parents. To reveal the dynamics of the whole family and find the most useful intervention method, clinical assessment should be based on information gathered from different sources using diverse methods.Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää vauvaperheen perhedynamiikan muutoksia lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana sekä lapsen vuorovaikutuskäyttäytymistä äidin ja isän kanssa. Tutkimusta varten kerättiin seitsemän suomalaiseen kantaväestöön kuuluvaa vauvaperhettä neuvoloista ja psykiatrian alan poliklinikoilta. Kolmessa perheessä lapsi oli ensimmäinen, kolme lapsista oli tyttöjä. Tutkimusperheiden vanhemmat täyttivät kyselylomakkeita ja heitä videoitiin lapsen kanssa tämän ollessa kolmen, kuuden ja 12 kuukauden ikäinen. Vanhempia haastateltiin erikseen ja koko perhettä yhdessä lapsen ollessa 12 kuukauden ikäinen. Vanhempien täyttämistä kyselylomakkeista tehtiin SPSS-tietokoneohjelmalla tilastoanalyysi, vanhempien WMCI-haastattelu arvioitiin sen sisällön perusteella ja videoidut vuorovaikutustilanteet arvioitiin EA-arviointimenetelmällä. Saadun tutkimusaineiston pohjalta muodostettiin tutkimusperheiden tapauskertomukset, jotka olivat analyysin pohjana. Vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana perheen uudelleen järjestäytyminen on väistämätöntä. Perheissä muutokset voivat olla yllättäviä ja selviytymistä edistää puolisoiden kokemus perheen yhteenkuuluvuudesta, selkeästä kommunikaatiosta ja työnjaosta sekä selkeistä rooleista ja kokemus perheen pysyvyydestä. Hankalin vaihe niin parisuhteen, vanhemmuuden, lapsesta syntyneiden mielikuvien ja lapsivanhempi vuorovaikutuksen osalta ajoittuu aikaan lapsen ollessa kuuden kuukauden ikäinen. Lapsen ja/tai vanhemman psyykkiset ja/tai somaattiset pulmat luovat kumuloituessaan erityisen riskin koko perheelle, sen yhdessä pysymiselle ja perheenjäsenten hyvinvoinnille. Lapsi muodostaa omanlaisensa vuorovaikutussuhteen molempiin vanhempiinsa. Lapsen vuorovaikutus vanhemman kanssa voi muuttua joko sensitiivisemmäksi tai vähemmän sensitiiviseksi, jos vanhemman vuorovaikutus lapsen kanssa muuttuu. Tutkimuksen tulokset antavat perustan käytännölle, jonka mukaisesti vauvaperheiden perhedynamiikkaa arvioidaan tarkastellen tilannetta molempien vanhempien ja lapsen näkökulmasta. Arviossa tulee käyttää monenlaisia informaatiota tuottavia tutkimusmenetelmiä, jotta vauvaperheelle on mahdollista tarjota juuri sellaisia hoidollisia interventioita, joista vauvaperhe voi juuri siinä tilanteessa hyötyä