Koditon sielu ja kohtalokas nainen : Mirdja traagisena henkilöhahmona L. Onervan teoksessa Mirdja

Tutkimuksessani käsittelen L. Onervan klassikon asemaan nousseen Mirdja (1908) -esikoisteoksen päähenkilöä Mirdjaa traagisena henkilöhahmona käyttäen tutkimusmetodinani lähilukua. Pyrin tutkimuksellani vastaamaan kysymykseen siitä, voidaanko Mirdjaa pitää traagisena henkilöhahmona, ja selvittämään, kuinka traagisuuden eri teemat ilmenevät Mirdjassa. Tutkimuskysymyksenäni on: Millä perustein Mirdjaa voidaan pitää traagisena henkilöhahmona? Tutkimukseni teoreettinen tausta muodostuu traagisuuden tematiikasta sekä filosofi ja kirjallisuushistorioitsija Georg Lukácsin (1971) ensimmäiseen lajiteoriaan kuuluvista transsendentaalisen kodittomuuden ja desilluusioromantiikan käsitteistä, joiden avulla hahmottelen sekä Mirdjan henkilöhahmon sisäistä problemaattisuutta että ulkomaailmasta vieraantuneisuutta. Teoreettisen taustan perusteella jaan tutkimuksessani traagisuuden kolmeen pääteemaan, joista myös tutkimukseni analyysiosa muodostuu: kohtalokkuuteen, sielun kodittomuuteen ja ulkopuolisuuteen. Näistä teemoista käsin tarkastelen muun muassa Mirdjan henkilöhahmon sisäistä puhetta, toimintaa ja elämänkulkua sekä vuorovaikutusta muiden henkilöhahmojen ja yhteisön kanssa. Kohtalokkuuteen liitän henkilöhahmon yleisiä traagisuuden piirteitä sekä erityisesti tämän elämänkulkuun liittyviä traagisiksi tulkittavia tapahtumia. Sielun kodittomuus taas liittyy transsendentaalisen kodittomuuden teemaan, kuten ulkopuolisuuskin, jota hahmottelen tutkimuksessani desilluusioromantiikan käsitteen avulla. Analyysin perusteella tulkitsen Mirdjan traagiseksi henkilöhahmoksi, sillä tässä ilmenee useita traagisuuteen liitettäviä piirteitä. Kohtalokkuus käy ilmi Mirdjassa esimerkiksi tämän elämänkulussa, johon liittyy mielen järkkyminen ja traaginen kuolema, minkä lisäksi Mirdja myös itse selittää useita kokemuksiaan kohtalolla. Sielun kodittomuus taas käy esimerkiksi ilmi Mirdjan loputtomassa elämän merkityksen ja itsen etsimisessä sekä identiteetin jakautuneisuudessa. Mirdjan ulkopuolisuus taas muodostuu sekä muun yhteisön Mirdjaan kohdistamasta paheksunnasta että toisaalta myös Mirdjan omasta haluttomuudesta noudattaa muun yhteisön elämäntapaa. Tutkimukseni keskeinen havainto onkin, että Mirdjan traagisuus muodostuu niin sisäisistä tekijöistä, kuten pirstaleisesta identiteetistä, kuin ulkoisesta kontekstistakin, joka osaltaan luo pohjan Mirdjan koettelemuksille tehden tästä traagisen henkilöhahmon