Urheilujoukkueen valmentajien identifioituminen valmennustiimiinsä

Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli kuvata ja ymmärtää lasten urheilujoukkueen valmentajien identifioitumista valmennustiimiinsä. Tavoitteeseen pyrittiin tarkastelemalla identifioitumisen rakentumista ja ilmenemistä valmennustiimissä. Tiimiin identifioitumista lähestyttiin strukturaatiomallin kautta, jonka mukaan identifioituminen rakentuu dynaamisesti vuorovaikutuksessa, kun identiteettiä ilmaistaan ja samalla ilmaisu osoittaa jo olemassa olevaa identifioitumista. Identifioitumisen nähtiin siis olevan yksilöiden ja ryhmien suhteiden luomista, ylläpitämistä, hallintaa sekä muuttumista. Tutkielmassa valmennustiimillä tarkoitettiin vähintään kolmesta valmentajasta muodostuvaa tiimiä, joka valmentaa samaa urheilujoukkuetta toistensa osaamisia hyödyntäen. Tutkimuskohteena oli lasten jalkapallojoukkueen kolmihenkinen valmennustiimi, joka valmensi joukkuetta vapaaehtoistyönä. Tutkielman aineisto koostui haastatteluaineistosta ja tallennetun vuorovaikutuksen aineistosta. Tulosten mukaan valmennustiimiin identifioituminen rakentui ja ilmeni ensisijaisesti valmentajien aktiivisessa osallistumisessa tiimiin toimintaan. Identifioituminen tiimiin rakentui ja ilmeni myös erityiseksi koetussa yhteenkuuluvuuden tunteessa sekä ilmapiirissä, joka koettiin luottamukselliseksi ja tukevaksi. Yhteenkuuluvuuden tunne rakentui esimerkiksi puheessa “meidän tiimistä” ja yhtäaikaisesti puhe “meistä” ilmensi jo olemassa olevaa identifioitumista tiimiin. Tulosten mukaan valmentajien tiimiin identifioituminen rakentui ja ilmeni johtajuutta osoittavassa vuorovaikutuksessa, joka oli luonteeltaan muita aktivoivaa ja luottamusta lisäävää. Tutkielman tulokset laajentavat keskustelua vapaaehtoistiimien jäsenten identifioitumisesta yhteisesti jaettuihin arvoihin. Tulokset ovat linjassa aikaisemman tutkimustiedon kanssa siitä, että vapaaehtoisuuteen perustuvissa tiimeissä keskeinen motivaatiota lisäävä tekijä on tiimiin identifioituminen. Käytännön johtopäätöksinä tiimiin identifioitumista voisi edistää yhteisten viestintäkäytänteiden luomisella, mikä edistäisi ja tasapuolistaisi tiimiläisten osallistumisen aktiivisuutta. Myös selkeä työnjako tiimin sisällä saattaisi lisätä johtajuutta osoittavaa vuorovaikutusta, mikä puolestaan rakentaisi identifioitumista tiimiin