Sosiaalinen pääoma, yksinäisyys ja sosioekonomiset terveyserot : sosiaalinen pääoma ja yksinäisyys välittävinä tekijöinä psykososiaalisessa selitysmallissa

Sosioekonomiset terveyserot ovat pitkään pysyneet yhteiskunnallisena ongelmana. Sosioekonomisten terveyserojen psykososiaalinen selitysmalli painottaa sosiaalisten tekijöiden, kuten sosiaalisten suhteiden, merkitystä terveyserojen selittäjinä. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan sosiaalisen pääoman ja yksinäisyyden välittävää roolia sosioekonomisen aseman ja itsearvioidun terveyden välillä. Tutkimuskysymyksenä tarkastellaan yhtä pääkysymystä ja kolmea tarkentavaa alakysymystä: 1) Ovatko sosioekonominen asema, koettu sosioekonominen asema, sosiaalinen pääoma, yksinäisyys ja terveys yhteydessä toisiinsa psykososiaalisen selitysmallin esittämällä tavalla? 2) Välittääkö sosiaalinen pääoma sosioekonomisen aseman yhteyttä terveyteen? 3) Välittääkö yksinäisyys sosioekonomisen aseman yhteyttä terveyteen? 4) Ovatko yhteydet samanlaisia erilaisilla sosioekonomisen asemanmittareilla? Tutkimusaineistona käytetään ISSP:n (2017) Sosiaaliset voimavarat ja -verkostot III-aineiston Suomesta kerättyä osaa (n=1074). Päämenetelmänä käytetään rakenneyhtälömallinnusta WLSMV-estimaattorilla, joka soveltuu kategorisille indikaattoreille. Sosiaalista pääomaa tarkastellaan sosiaalisen tuen ulottuvuuden kautta. Välittäjähypoteeseja testataan useilla sosioekonomisen aseman mittareilla ja malleissa välittäjänä on myös koettu sosioekonominen asema. Lisäksi teorian pohjalta muodostetuissa välittäjämalleissa testataan useita sarjoittaisia välittäjiä. Tutkimuksen tulokset osoittivat sekä sosiaalisen pääoman että yksinäisyyden välittävän objektiivisen sosioekonomisen aseman yhteyttä itsearvioituun terveyteen koetun sosioekonomisen aseman kautta. Koetun sosioekonomisen aseman rooli välittävänä tekijänä kuvaa hyvin terveyserojen psykososiaalisen selitysmallin esittämää polkua. Tulokset olivat pääosin yhteneviä kaikilla objektiivisilla sosioekonomisen aseman mittareilla, mutta myös eroja löytyi. Esimerkiksi kotitalouden tuloilla oli positiivinen kokonaisvaikutus sosiaaliseen pääomaan, mutta vastaavaa yhteyttä ei muissa malleissa esiintynyt. Tutkimuksessa saadut tulokset tukevat aiempien tutkimusten tuloksia sosiaalisen pääoman ja yksinäisyyden välittävästä roolista sosioekonomisen aseman ja terveyden välillä. Tulokset antavat tukea psykososiaalisen selitysmallin mukaiselle käsitykselle, jossa sosiaalinen pääoma sekä yksinäisyys selittävät terveyseroja