Vertaiset syrjäytymistä ehkäisevänä tekijänä romaninuoren elämässä

Romanien syrjäytymisen vähentäminen on haaste suomalaiselle yhteiskunnalle. Syrjäytymisen taustatekijät ovat moninaisia ja koulutusten nivelvaihe on syrjäytymisen kannalta kriittinen ajanjakso. Vertaissuhteissa kertyy sosiaalista pääomaa, kuten osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja luottamuksen kokemuksia, jotka voivat suojata syrjäytymiseltä. Tutkimuksen tarkoituksena on laajentaa ymmärrystä siitä, millaisena syrjäytymistä ehkäisevänä tekijänä vertaiset näyttäytyvät romaninuoren elämässä. Tutkimuksen kolme pääkysymystä käsittelevät nuoren sosiaalista verkostoa, ro- mani-identiteettiä ja kulttuuritaustan vaikutusta romaninuoren vertaissuhteisiin. Laadullisen tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta teemahaastattelusta, joihin osallistui yhteensä seitsemän 13–17-vuotiasta romaninuorta. Aineisto analysoi- tiin laadullisella sisällönanalyysilla. Romaninuoren sosiaalisen verkoston muotoutumista ohjaavat arvot, suvun tärkeys ja oman kulttuurin arvostus. Nuoren romani-identiteetin perusasioita ovat erilaisuus, arkisuus, arvot, yhteisö, kieli ja kulttuuri. Kulttuuritausta vaikut- taa romaninuoren vertaisverkostoon, sekä heidän suhteessaan toisiin romaneihin että valtaväestöön. Vertaissuhteissa nuori asemoituu oman kulttuurinsa edustajaksi ja kohtaa valtaväestön vertaisilta sekä kiinnostusta että ennakkoluuloja. Romani kohtaa nuoruusiässä roolin muutoksen romaniyhteisön sisällä, mutta myös valtaväestön silmissä. Yhteisöllisyyden arvostus näyttäytyy romaninuorta syrjäytymiseltä suojaavana tekijänä. Kulttuuritietoisuuden lisääminen perusopetuksessa sekä luottamuksellisten suhteiden luominen romanien ja valtaväestön välille voisi ehkäistä romaninuoren syrjäytymistä