Tunteiden säätelystrategiat ja niiden yhteys suomalaisvanhempien uupumukseen COVID-19-poikkeusaikana

Vanhemmuuden uupumuksella tarkoitetaan vanhempien voimavara- ja kuormitustekijöissä esiintyvää pitkäkestoista epätasapainotilaa, johon liittyy usein uupumusasteista väsymystä ja vanhemman rooliin kyllästymistä. Keväällä 2020 levinneen SARS-CoV-2-viruksen aiheuttaman poikkeusajan voidaan ajatella lisänneen vanhempien kuormitusta luomalla uusia haasteita perheiden elämään. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon suomalaisvanhemmat käyttivät kognitiivisen uudelleenarvioinnin ja tunteiden tukahduttamisen tunteiden säätelystrategioita COVID-19-poikkeusaikana, ja miten nämä strategiat olivat yhteydessä koettuun vanhemmuuden uupumukseen. Tutkimus on osa laajempaa tutkimusprojektia, jossa tarkastellaan vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijöitä COVID-19- poikkeusaikana. Tutkimushanke kuuluu Jyväskylän yliopistossa toteutettavaan Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät (VoiKu) -tutkimukseen. Tutkimus toteutettiin keväällä 2020 sähköisenä Webropol-kyselynä, johon vastasi yhteensä 1105 suomalaisvanhempaa, joista 88 % oli äitejä. Vanhemmuuden uupumusta mitattiin Parental Burnout Assessment (PBA) -mittarilla, ja kahta tunteiden säätelystrategiaa Emotion Regulation Questionnaire (ERQ) -lomakkeella. Suomalaisvanhempien käyttämiä tunteiden säätelystrategioita, kognitiivista uudelleenarviointia ja tunteiden tukahduttamista, analysoitiin ei-parametrisella Wilcoxonin Signed Rank -testillä. Tunteiden säätelyn ja vanhemmuuden uupumuksen välistä yhteyttä tarkasteltiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla. Tulosten mukaan suomalaisvanhemmat käyttivät tunteiden säätelyssään enemmän kognitiivista uudelleenarviointia kuin tunteiden tukahduttamista. Tunteiden säätelystrategioiden yhteys uupumukseen oli voimakkaampi tunteiden tukahduttamisen kohdalla. Yhteys vanhemmuuden uupumukseen oli kognitiivisen uudelleenarvioinnin kohdalla negatiivinen ja tunteiden tukahduttamisen kohdalla positiivinen: mitä enemmän vanhemmat käyttivät uudelleenarviointia, sitä vähemmän uupumusta he kokivat, ja mitä enemmän vanhemmat tukahduttivat tunteitaan, sitä uupuneempia he olivat. Tutkimuksen avulla ymmärrys tunteiden säätelyn yhteydestä vanhemmuuden uupumukseen kasvoi. Tulokset olivat pääosin yhteneväisiä aiempien tutkimusten kanssa. Tutkimuksen avulla saatiin lisäksi tärkeää tietoa pandemian vaikutuksista vanhempien jaksamiseen, millä voi olla merkitystä vastaavanlaisissa kriisi- tai poikkeustilanteissa tulevaisuudessa.Parental burnout is defined as a prolonged state of imbalance between parents’ resources and risks, often associated with exhaustion and feelings of being fed up with one’s role as a parent. SARS-CoV-2 virus, which began its spread during the spring 2020, may have increased parental stressors by creating new challenges for families. The aim of this bachelor’s thesis was to find out how much Finnish parents used cognitive reappraisal and expressive suppression as emotion regulation strategies during the COVID-19 pandemic and how these strategies were connected to parental burnout. This study is part of a larger research project exploring parental resources and risks during the COVID-19 pandemic, the Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät (VoiKu) research project conducted in the University of Jyväskylä. This study was carried out as a digital Webropol survey in spring 2020. In total, 1105 parents completed the survey, of which 88 % were mothers. Parental burnout was measured by Parental Burnout Assessment (PBA) and emotion regulation strategies were measured by Emotion Regulation Questionnaire (ERQ). Emotion regulation strategies used by parents were analyzed using a non-parametric Wilcoxon Signed Rank test. The relation between emotion regulation and parental burnout was measured with Spearman Rank-Order correlation. The results indicated that Finnish parents use more cognitive reappraisal strategies than expressive suppression strategies. The association between expressive suppression and parental burnout was stronger than the association between parental burnout and cognitive reappraisal. The correlation between parental burnout and cognitive reappraisal was negative, and the correlation between parental burnout and expressive suppression was positive. This indicated that the more parents used cognitive reappraisal the less exhausted they were, and the more expressive suppression parents used the more exhausted they were. This study offered new information about the relationship between parental burnout and emotion regulation. The results support previous findings from research on the association between emotion regulation strategies and well-being. This study also provided valuable information about the impact of COVID-19 pandemic to parents’ well being, which is a current and important topic considering possible crises occurring in the future