Huomioita EU:n elpymisvälineen oikeudellisesta tulkinnasta

Artikkelissa keskitytään pohtimaan, mikä merkitys tulee antaa neuvoston oikeuspalveluiden 24.6.2020 antamalle EU:n elpymisvälineen oikeusperustaa koskevalle tulkinnalle. Asia on ollut sekä oikeudellisen että poliittisen debatin kohteena vuosien 2020 ja 2021 aikana, minkä vuoksi etenkin perustuslakivaliokunnan lausuntoihin kiinnitetään huomiota ja sen linjauksia arvioidaan suhteessa neuvoston oikeuspalveluiden lausuntoon. Artikkelissa pyritään edistämään oikeuspositivistista lähestymistapaa EU-oikeuden tulkintaan. Tältä osin artikkelissa hyödynnetään etenkin ns. Bielefeldin ryhmän tunnetuksi tekemiä argumenttityyppejä, joista kielellinen ja systeeminen tulkintamalli saa keskeisimmän merkityksen arvioitaessa EU:n elpymisvälineen oikeusperustaa. Tämän lisäksi luodaan katsaus EU-oikeudelle tyypilliseen teleologiseen tulkintaan, jonka voidaan myös havaita vaikuttaneen elpymisvälinettä puolustaviin perusteluihin. Teleologisen tulkinnan osalta merkittävänä voidaan pitää viittausta EU-oikeuden välittömän vaikutuksen periaatteen syntyhistoriaan, koska se ilmentää EU-oikeuden dynaamista luonnetta, minkä seurauksena EU:n tavoitteilla on keskeinen merkitys arvioitaessa EU:n toimien legitimiteettiä. Artikkelissa perustellaan, miksi EU:n elpymisväline voidaan toteuttaa nykyisen EU:n perussopimuksen antamin valtuuksin. Sen vuoksi artikkelissa problematisoidaan perustuslakivaliokunnan enemmistön keväällä 2021 omaksumaa tulkintaa, jonka mukaan EU:n elpymisvälinettä koskeva ehdotus merkitsee Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille.Non peer reviewe