Puolustustarvikkeiden hankinta EU:n sisämarkkinoilla

Puolustustarvikemarkkinat ovat valtava kauppapaikka, jossa vaihdetaan sotilaalliseen käyttöön tarkoitettuja tavaroita ja palveluja vuosittain satojen miljardien eurojen edestä. Puolustustarvikemarkkinoiden volyymiä kuvastaa hyvin HX-hankinta, josta tulee toteutuessaan Suomen historian kallein hankinta. EU:n toimielimet ovat jo pitkään pyrkineet markkinoiden uudistamiseen kasvaneiden kustannusten, jäsenvaltioiden tuotekehitystyön päällekkäisyyden ja markkinoiden tehottomuuden takia. Euroopan komissio on ottanut tehtäväkseen EU:n puolustustarvikemarkkinoiden kehittämisen. Saavuttaakseen tämän tavoitteen komissio on pannut alulle useita puolustusteollisuuden alan strategisia hankkeita sekä ajanut markkinoiden yhtenäistämistä vaalivaa linjaa. Kruununjalokivenään komission toimesta säädettiin PUTU-direktiivi, joka oli ensimmäinen ylikansallinen puolustus- ja turvallisuushankintoja koskeva säädös. Perinteisesti puolustus- ja turvallisuushankinnat ovat kuuluneet jäsenvaltioiden kansallisen suvereniteetin alaan, ja hankinnat on suoritettu pitkälti EU:n valvovan silmän ulottumattomissa. Näitä perinteitä on viime aikoina rikkonut niin EUT:n tiukentunut linja SEUT 346 artiklan tulkinnassa kuin myös edellä mainitun PUTU-direktiivin voimaantulo. Jäsenvaltioiden keinovalikoimat mielivaltaiseen puolustustarvikekauppaan ovat kaventuneet. Tutkielmassa luodaan katsaus näihin keinovalikoimiin ja esitetään tutkimustulokset kootusti