Socioeconomic circumstances from childhood to adulthood and body mass index trajectories : a Finnish occupational cohort study

Obesity is a major and growing public health problem in Finland and worldwide. The burden of obesity is unequally distributed between socioeconomic groups, however. In Finland, socioeconomic differences in obesity have persisted over decades. To reduce socioeconomic inequalities in obesity, understanding the trajectories behind these differences is crucial. This study aimed to examine the associations of childhood disadvantage (Sub-study I), changes in adult economic circumstances (Sub-study II), and intergenerational social mobility (Sub-study III) with body mass index (BMI) trajectories in a Finnish occupational cohort. I derived the data from the Helsinki Health Study cohort, which consists of four questionnaire surveys. In Phase 1 (2000–2002), the participants were 40–60-year-old employees of the City of Helsinki, Finland (n=8,960, response rate 67%). The follow-up surveys were conducted in 2007 (n=7,332), 2012 (n=6,809), and 2017 (n=6,832) (response rates 83%, 79%, and 82%, correspondingly). Childhood disadvantage comprised the retrospective measures of parental education and seven types of childhood adversity. I measured changes in adult economic circumstances by household income and experienced economic difficulties (Phases 1–4). Intergenerational social mobility was based on parental and participant’s own education. I calculated BMI from self-reported height and weight (Phases 1–4 and at the age of 25) and analysed the BMI trajectories using group-based trajectory modelling and mixed-effects linear regression. I examined changes in economic circumstances within the BMI trajectory groups using sequence analysis. Other statistical methods included multinomial logistic regression and chi-squared tests. For both genders, low parental education increased the odds of belonging to the trajectory groups of developing overweight and obesity. Experiencing peer bullying and accumulation of adversities in childhood among women, and parental alcohol problems among men, increased the odds of belonging to the trajectory groups of developing obesity. Economic disadvantage was constantly more common in the higher BMI trajectory groups (i.e., groups of overweight and obesity) during Phases 1–4. Differences in household income increased over time between the BMI trajectory groups, and changes in experienced economic difficulties were more common in the higher BMI trajectory groups. Intergenerationally stable low socioeconomic position, but also downward social mobility among men, were associated with the highest BMI trajectory levels. However, birth cohort impacted how upward and downward social mobility were associated with the BMI trajectories. The lowest BMI trajectory levels were found for the groups of stable high socioeconomic position among both genders and birth cohorts. The findings of this study indicate that socioeconomic disadvantage both in childhood and adulthood may predispose an individual to unhealthy weight gain over adulthood. Since socioeconomic disadvantage remains intergenerationally inherited in Finland, obesity prevention should be enhanced among people with unfavourable socioeconomic backgrounds. Additionally, targeted workplace interventions might reduce the existing socioeconomic gradient in obesity among employees, given that substantial increases in BMI were observed during working age. Nevertheless, to tackle socioeconomic inequalities in weight gain more broadly, several societal-level and multidisciplinary policies and actions are highly needed.Lihavuus on merkittävä ja kasvava kansanterveysongelma niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Lihavuus ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti eri väestöryhmien välillä. Jotta lihavuuden sosioekonomisia eroja voitaisiin kaventaa, täytyy ymmärtää niiden taustalla olevat pitkän aikavälin kehityspolut. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten lapsuuden olosuhteet (osatyö I), muutokset aikuisiän taloudellisissa olosuhteissa (osatyö II) ja sukupolvien välinen sosiaalinen liikkuvuus (osatyö III) ovat yhteydessä painoindeksin kehityspolkuihin suomalaisilla kuntatyöntekijöillä. Tutkimusaineisto koostui Helsinki Health Study -kohortin neljästä kyselytutkimuksesta. Peruskyselyssä (2000–2002) osallistujat olivat 40–60-vuotiaita Helsingin kaupungin työntekijöitä (n=8960, vastausprosentti 67). Kaikille peruskyselyyn vastanneille lähetettiin seurantakyselyt vuosina 2007 (n=7332), 2012 (n=6809) ja 2017 (n=6832) (vastausprosentit 83, 79 ja 82). Lapsuuden olosuhteita selvitettiin retrospektiivisesti vanhempien koulutuksen ja ennen 16 ikävuotta tapahtuneiden vastoinkäymisten kautta. Muutoksia aikuisiän taloudellisissa olosuhteissa tutkin kotitalouden tulojen sekä koettujen taloudellisten vaikeuksien kautta. Sosiaalisen liikkuvuuden mittari perustui vanhempien ja vastaajan omaan koulutukseen. Painoindeksin kehityspolkuja analysoin ryhmäpohjaisella kehityspolkumallinnuksella ja lineaarisella monitasomallinnuksella, sekä aikuisiän taloudellisissa olosuhteissa tapahtuneita muutoksia sekvenssianalyysilla. Muita käytettäviä analyysimenetelmiä olivat multinomiaalinen logistinen regressioanalyysi ja khiin neliö -testi. Vanhempien matala koulutus lisäsi niin naisten kuin miestenkin todennäköisyyttä kuulua ylipainon ja lihavuuden kehityspolkuryhmiin. Naisilla kiusatuksi joutuminen ja vastoinkäymisten kasautuminen lapsuudessa sekä miehillä vanhemman alkoholiongelmat lisäsivät todennäköisyyttä kuulua lihavuuden kehityspolkuryhmiin. Aikuisiän taloudellinen huono-osaisuus oli läpi seurannan yleisempää henkilöillä, jotka kuuluivat lihavuuden kehityspolkuryhmiin. Erot kotitalouden tuloissa kasvoivat painoindeksin kehityspolkuryhmien välillä, ja muutokset taloudellisissa vaikeuksissa olivat yleisempiä henkilöillä, jotka kuuluivat lihavuuden kehityspolkuryhmiin. Ylisukupolvisesti matala sosioekonominen asema sekä miehillä alaspäin suuntautuva sosiaalinen liikkuvuus olivat yhteydessä korkeimpaan painoindeksiin läpi seurannan. Yhteydet ylöspäin ja alaspäin suuntautuvan sosiaalisen liikkuvuuden ja painoindeksin välillä vaihtelivat kuitenkin vastaajan sukupuolen, iän ja syntymäkohortin mukaan. Tutkimuksen tulokset osoittivat sekä lapsuuden että aikuisiän epäsuotuisten sosioekonomisten olosuhteiden olevan yleisempiä henkilöillä, joiden painonnousu aikuisiällä oli merkittävintä. Sosioekonomiset erot tutkittavien painoindeksissä olivat nähtävissä jo seurannan alussa, ja suurin osa painonnoususta havaittiin ennen keski-ikää. Lapsuuden olosuhteiden merkitys myöhempään painonkehitykseen tulisikin huomioida niin lihavuuden ennaltaehkäisyssä kuin sen hoidossakin. Lisäksi alemmassa sosioekonomisessa asemassa oleville työntekijöille kohdistetuilla työpaikkainterventioilla voitaisiin mahdollisesti puuttua aikuisiän painonnousun sosioekonomisiin eroihin. Laaja-alaiset, yhteiskuntatason toimenpiteet ovat kuitenkin välttämättömiä, jos lihavuuden sosioekonomisia eroja halutaan pysyvästi kaventaa niin työntekijöillä kuin väestössä laajemminkin