Oppimisen ilo näkyväksi : esikouluikäisten oppimisen ilon ilmeneminen tiedekasvatuksen kontekstissa

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia oppimisen iloa ilmiönä. Oppimisen ilo on merkityksellistä oppimisen näkökulmasta, sillä oppimisen ilon hetkellä lapsi voi ylittää oman osaamisensa rajoja ja se on myös lapselle luontainen tapa oppia. Tutkimuskysymyksen avulla selvitetään, miten oppimisen ilo ilmenee ja näyttäytyy lasten toiminnassa. Oppimisen iloa on tutkittu melko vähän varhaiskasvatuksessa, joten on tärkeää syventää ymmärrystä siitä, miten oppimisen ilo näkyy lapsilla ja millainen ilmiö sen on. Oppimisen ilon teoreettisena viitekehyksenä on sosiokulttuurinen lähestymistapa oppimiseen ja jaettu ilo. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja sen aineistona käytettiin ”Monilukutaitoa opitaan ilolla” -kehittämisohjelman tiedekasvatustyöpajojen videomateriaalia. Tutkimukseen osallistuneet lapset ovat esikouluikäisiä ja aineisto on kerätty kolmesta suomalaisesta esikouluryhmästä. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin havainnoimalla videotallenteita ja aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysin apuna käytettiin Atlas.ti-ohjelmaa. Tulokset ja johtopäätökset. Oppimisen ilo näyttäytyi aineistossa verbaalisesti ja toiminnallisesti, eli erilaisina ääninä, puheena ja kehollisina liikkeinä. Verbaalisia ilmauksia löytyi selkeästi enemmän kuin toiminnallisia ilmauksia. Oppimisen ilon hetkissä korostui lasten hakeutuminen vuorovaikutukseen muiden lasten ja aikuisten kanssa ja siten oppimisen ilon kokemuksen jakaminen. Oppimisen ilon hetket olivat lyhytkestoisia ja ohimeneviä hetkiä, ja ne olivat luonteeltaan hyvin moninaisia. Eniten oppimisen ilon hetkiä näkyi sellaisissa tuokioissa, joissa lapset saivat vapaasti tehdä tutkimuksia yksin tai parin kanssa ja silloin aikuisen rooli oppimisympäristön luojana korostui. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla voidaan oppimisen ilon merkitystä lasten oppimisen ja hyvinvoinnin perustana saada varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoisuuteen. Oppimisen ilon näkyväksi tekemisellä voidaan myös luoda uusia toimintamalleja, joilla oppimisen iloa voidaan lisätä pedagogisin menetelmin varhaiskasvatuksessa.Targets. The purpose of this study is to investigate the joy of learning as a phenomenon. The joy of learning is relevant in the process of learning, because in the joy of learning, the child can exceed the limits of his own competence and it ́s also child ́s innate way to learn. The research question is to examine, how children express the joy of learning in the learning process. There ́s little research made of the joy of learning in the context of early childhood education, so it is important to broaden the knowledge of the children ́s joy of learning and increase the understanding of the phenomenon. The theoretical framework of this study is sociocultural approach to learning and shared joy. Methods. The research method was qualitative case study and the research data was gathered in the “The Joy of Learning Multiliteracy” -research. The research data, which consists of video recordings from the early science inquiries, was collected in three preschool groups in Finnish day care. This research is based on data from video observations. The analysis was conducted by data-driven content analysis with Atlas.ti-software. Results and conclusions. As a result, the joy of learning appears in verbal and functional ways, like different voices, speech and bodily movements. There were clearly more verbal expressions than functional expressions. The joy of learning was highlighted when the children were seeking interaction with other adults and peers and thus sharing the experience of the joy of learning. The phases of the joy of learning were short-lived and passing, and they were very diverse in nature. The most moments of the joy of learning were seen when the children were practicing inquiries independently either alone or in pairs. The situation required the emphasized role of adults to create the optimal learning environment. The results offer teachers information on how to recognize the joy of learning. The outcomes of the study also increase the significance of the joy of learning as the basis for learning and well-being. When the joy of learning is visible, it is possible to create new methods to reinforce the joy in early childhood education pedagogy