Maaseudun lasten ja nuorten kokemuksia ja käsityksiä kotiseudusta

Tämä julkaisu on osa Juuret juniorille – Maaseudun lasten ja nuorten kotiseutukokemusten rakentuminen ja yhteys koettuun elämänlaatuun ja hyvinvointiin -tutkimushankketta, jossa on tarkasteltu peruskouluikäisten maaseudun lasten ja nuorten kiinnittymistä ja juurtuneisuutta kotiseutuunsa. Hankkeessa on tutkittu sitä, miten lapset ja nuoret kokevat kotiseutunsa ja miten nämä kokemukset vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa ja elämänlaatuunsa. Hankkeen tavoitteena on tutkimukseen perustuen myös kehittää koulujen kotiseutuopetusta. Tutkimusaineisto kerättiin yhdeksässä koulussa ja kymmenen oppilasryhmän kanssa. Tutkimuksen kohdekoulut sijaitsivat Alavudella, Janakkalassa, Kangasalla, Kiuruvedellä, Lieksassa, Oulaisissa, Puumalassa, Toivakassa ja Uudessakaupungissa. Valinnassa keskeisenä kriteerinä oli, että koulut sijaitsevat eri puolilla Suomea ja erilaisilla maaseutualueilla. Aineisto kerättiin 28.11.2019–1.12.2020. Aineistonkeruumentelminä olivat virikekeskustelu, kirjoitustehtävä sekä paikkakokemuksen tutkimukseen kehitetty pehmoGIS-karttakysely. Virikekeskustelutilaisuuksiin osallistui kaikkiaan 141 oppilasta. Kaikki luokka-asteet esikouluikäisistä yhdeksäsluokkalaisiin olivat edustettuina. Käytännössä tilaisuudet etenivät siten, että paikalla olleet tutkijat esittivät yksi kerrallaan keskusteluvirikkeitä ja antoivat oppilaiden keskustella aiheesta. 0.–2.-luokkalaisia lukuun ottamatta kaikki oppilaat tekivät myös kirjoitustehtävän. PehmoGIS-karttakysely suunnattiin vuosiluokkien 4–9 oppilaille. Vastauksia saatiin viidestä eri opetusryhmästä. Kaikkiaan 43 henkilöä vastasi vähintään yhteen kysymykseen. Kokonaisuutena kyselyn vastaukset seurailivat keskustelutilaisuuksissa käsiteltyjä teemoja ja aiheita. Tässä julkaisussa esiteltävä keskustelutilaisuuksien dokumentaatio pyrkii etnografisen tutkimusotteen perinteiden mukaisesti tuomaan esiin tutkittavien oman äänen mahdollisimman hyvin. Samalla on pyritty siihen, että jokainen puheenvuoro ja ajatuksellinen langanpää olisi löydettävissä tekstistä. Tässä julkaisussa esitellyn aineiston perusteella luodaan edelleen tulkinta lasten ja nuorten kotiseutukuvien ja -käsitysten kehityksestä ja kokonaisuudesta. Tulkinta julkaistaan erikseen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin julkaisusarjassa