Empiirinen analyysi lean-johtamismenetelmän käytöstä suomalaisilla maito- ja emolehmätiloilla

Maatalouden kannattavuus on ollut pitkään heikkoa. Maataloudessa käytettävien tuotantopanosten hinnat ovat kehittyneet epäedulli-seen suuntaan eikä maatalousyrittäjillä ole keinoja vaikuttaa niihin. Maataloustuotteiden, kuten maidon, hinnat määräytyvät markkinoilla. Keskeisin keino kannattavuuden lisäämiseen on tuotos-panossuhteeseen eli tuottavuuteen vaikuttaminen. Samaan aikaan Suomessa on käynnissä maatalouden rakennekehitys, jonka seurauksena tilakoot suurenevat ja tilamäärä vähenee. Tilojen työmäärän lisääntyessä kaikkea ei voida tehdä enää yrittäjän tai yrittäjäpariskunnan kesken, vaan palkataan työntekijöitä tai hankitaan uutta tuotantoteknologiaa, kuten koneita. Maataloustyöntekijöiden osaamistarve kasvaa. Maatalousyrittäjillä tulisi olla osaa-mista henkilöstöjohtamisesta. Lean on virtaustehokkuuteen ja asiakaskeskeisyyteen liittyvä toimintastrategia. Kaiken perusta on ymmärtää arvo, jota luodaan asiak-kaalle. Leanissa tuotantoprosesseja hiotaan niin, että prosesseista tulee sujuvia: tuotetaan enemmän tuotetta pienemmillä resursseilla ja samalla tuotteen laatu paranee. Leanissa tuotantoprosesseja tarkastellaan yhdessä työntekijöiden kanssa ja niistä pyritään löytä-mään arvoa tuottamattomia toimintoja ja poistaa niitä. Leanissa on viisi keskeistä periaatetta, joiden mukaan toimitaan. Henkilöstön käytettävissä on yli 50 lean-työkalua ja tekniikkaa, jotka esimerkiksi parantavat viestintää ja työnjakoa, ohjaavat tekemään jatkuvia parannuksia ja keskittyvät standardisointiin sekä ylläpitävät järjestystä. Työntekijät ovat merkittävässä roolissa, sillä leanin keskiössä on henkilöstö, heidän osallistumisensa ja sitouttamisensa. Lean vastaa hyvin edellä esiteltyihin kannattavuuden ja henkilöstöjohtamisen haasteisiin. Erityisesti maitotiloille on järjestetty viimeisen viiden vuoden aikana lean-koulutuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, soveltuuko lean käytettäväksi maito- ja emolehmätiloilla. Tavoitteena oli saada tietoa, miten leanin käyttöönotto on sujunut, minkälaisia lean-työkaluja on käytössä tiloilla sekä kuinka lean on vaikuttanut tilojen talouteen ja työhyvinvointiin. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina neljälle maatalous-yrittäjälle, joista kolme oli maitotilallisia ja yksi emolehmätilallinen. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi lean-johtamismenetelmä, jota tarkasteltiin strategisen johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lean-johtamismenetelmä soveltuu käytettäväksi maito- ja emolehmätiloilla. Johtopäätöstä tukee se, että leanin nähtiin vaikuttaneen jokaisella tilalla talouteen sekä työhyvinvointiin positiivisesti. Tutkimuksessa käsitellyt lean-työkalut sopivat tarkasteltuihin tuotantomuotoihin hyvin. Yksittäisiä haasteita työkalujen käytöstä nousi kuitenkin esiin. Käytössä olevien työkalujen määrässä havaittiin myös tilojen välisiä eroja. Työkalujen määrä oli pienin tilalla, jossa ei ollut palkattuja työntekijöitä. Tutkimus toteu-tettiin yhteistyössä ProAgria Keskusten liitto ry:n kanssa, jolle saadut tutkimustulokset antavat tietoa siitä, mikä on leanin nykytila maito- ja emolehmätiloilla sekä miten lean-koulutuksia ja -asiantuntijapalveluita tulisi kehittää tulevaisuudessa