Consequences of Childhood Cancer on Parental Labour Market Outcomes and Family Labour Division

Lapsuusiän syövät ovat parantuneista elinajanodotteista huolimatta yksi merkittävimmistä lasten kuolinsyistä. Syöpien hoidot ovat usein raskaita ja niillä on pitkäkestoisia vaikutuksia lapsiin. Terveysshokkien vaikutukset ulottuvat kuitenkin usein sairaan yksilön ulkopuolelle. Tällaisten vaikutusten tutkiminen on tärkeää, sillä ne voivat vaikuttaa erilaisten toimenpideiden kustannustehokkuuteen. Tämä tutkielma pyrkii selvittämään, miten lapsen syöpädiagnoosi vaikuttaa vanhempien työmarkkinalopputulemiin, erityisesti sukupuolten väliseen tuloeroon. Terveyden ja sosioekonomisten muuttujien välisen syy-seuraussuhteen arvioiminen on monesta syystä vaikeaa. Tällaisia syitä ovat puuttuvan muuttujan harha ja käänteinen kausaliteetti. Tutkielmassa tämän ongelman ratkaisemiseen hyödynnetään ns. porrastettua erot eroissa tai staggered differences-in-differences -menetelmää. Menetelmässä hyödynnetään eroja syöpään sairastumisen tarkassa ajankohdassa ja voidaan tämän avulla arvioida todellisen kausaalivaikutuksen suuntaa ja suuruutta. Tutkielmassa käytetään rekisteriaineistoa kaikista Suomessa diagnosoiduista lasten syövistä vuosina 1999-2017. Tulosten perusteella lapsen syöpä laskee vanhempien tuloja diagnoosia seuraavana vuonna äideillä n. 30% ja isillä n. 7% syöpää edeltävästä palkasta. Naisilla myös työllisyyden lasku on merkittävää. Hyvinvointivaltion menetyksiä paikkaava vaikutus näkyy veronalaisia tuloja tarkasteltaessa. Sukupuolten välinen tuloero kasvaa lyhyellä aikavälillä n. 20 % samanikäisen äidin keskimääräisistä tuloista. Tulokset eivät muutu, jos estimointimenetelmän oletuksia löysennetään sairastumiskohorttien samankaltaisuuden osalta. Aiempi tutkimus on tuottanut monenlaisia tuloksia, mutta tämän tutkielman tulokset tukevat aiempaa, kaikkia lasten sairauksia käsittelevää kirjallisuutta. Tulokset poikkeavat yhdestä aiemmasta samankaltaisesta tutkimuksesta todennäköisesti estimoinnissa tehtyjen valintojen vuoksi. Tutkielman perusteella lasten syöpä näyttäytyy harvinaisena mutta vaikutuksiltaan vakavana lapsen lisäksi myös vanhemmille, mutta hyvinvointivaltion toiminta lieventää näitä vaikutuksia. Vaikutukset tulojen ja työllisyyden lisäksi sukupuolten väliseen tuloeroon ovat merkittäviä. Täsmällisiä politiikkasuosituksia tulosten perusteella on vaikea antaa, mutta nykyiset tuet perheille ovat lyhytkestoisia ja tukevat yhden henkilön jättäytymistä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tasaisemmin eri sukupuolille jakautuvalla tukirakenteella voisi olla vaikutuksia vakavasti sairaiden perheiden sukupuolten välisille tuloeroille.Despite continuous improvements in treatments, childhood cancers are among the most common causes of death for children in Finland. The cancer treatments are often arduous and have long-lasting effects even beyond the person diagnosed. Estimating these effects is important, since they can affect the cost-effectiveness of many policies. This thesis focuses on estimating the effects of childhood cancer on parental labour market outcomes, especially on the earnings gap between genders. Estimating the causal connection between health and socioeconomic variables is difficult for many reasons. In this thesis, a quasi-experimental method called "staggered differences-in-differences" is employed to solve this problem. In this method, families where cancer is diagnosed are compared to those that are diagnosed at a different time, and this way the true causal effect can be estimated. The thesis used administrative data from all childhood cancer diagnoses in Finland during years 1999-2017. The results show that childhood cancer reduces parents' income significantly. In short run, the effect is around 30% of the income before the diagnosis for mothers and around 7% for fathers. For mothers, the decline in employment is also significant. The welfare state provides support to these families to the extent that the decline in the income after transfers is not as large. The gender earnings difference increases around 20% in the short run, and increases also in families where mother is the main provider in the years before the diagnosis. My results are robust to different checks, including alternative estimators to correct for possible cohort-heterogeneous effects. The previous research is scarce and has provided differing estimates, but the results of this thesis are in line with the most relevant literature. The decline in earnings can be caused by the need to take care of the child, mental health effects or declined accumulation of human capital. While it is hard to suggest policy changes based on these results alone, the current benefits around ill children are short in duration and focused on one person and the results indicate that perhaps a longer benefit scheme distributed more evenly between genders might provide different outcomes