Sosiaalityö ja Apotti

Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Sosiaalitieteiden maisteriohjelma Opintosuunta: Sosiaalityö Tekijä: Veera Leppänen Työn nimi: Sosiaalityö ja Apotti – Havaintoja asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmän käytännöstä Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Toukokuu 2021 Sivumäärä: 64 + liitteet Avainsanat: sosiaalihuolto, tietohallinto, asiakastietojärjestelmä, Apotti, toiminnanohjaus, tietojärjestelmien kehittäminen Ohjaaja tai ohjaajat: Aino Kääriäinen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Tämä maisterintutkielma on katsaus suomalaiseen sosiaalihuollon ja sosiaalityön tietohallinnon sekä tietojärjestelmien kehityskulkuun ja tämän kehityskulun tuloksena rakennettuun Apotti-asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmään. Kiinnitän huomioni Apotti-asiakastietojärjestelmän ja käytännön sosiaalityön näkökulmiin. Analysoin näiden tekijöiden pohjalta sitä, miten asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä toimii käytännössä ja millaisia toiminnanohjauksen haasteita ja onnistumisia sosiaalityöntekijät tunnistavat järjestelmässä. Tutkimusaineistoni koostuu 10:sta sähköisellä kyselylomakkeella kerätystä vastauksesta, joissa lapsiperhepalveluiden sosiaalityöntekijät kuvaavat asiakastietojärjestelmän toimivuutta ja soveltuvuutta käytännön sosiaalityöhön sekä toiminnanohjausrakenteen vaikutuksia päivittäistyön tekemiseen. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulokset olen jäsennellyt tutkielmalle keskeisten käsitteiden sekä aiemman tutkimuksen kautta sekä niihin verraten. Apotti asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmän rakentamisessa ja käyttöön viemisessä on haasteita ja järjestelmä koetaan käytettävyydeltään hankalaksi sekä monivaiheiseksi. Sosiaalityön päivittäistyön tekemisen näkökulmaa ei ole huomioitu tarpeeksi järjestelmän suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Kyseessä on nykyaikainen järjestelmä, joka on tarjonnut suorastaan ”digiloikan” aiempaan asiakastietojärjestelmään verrattuna, mutta järjestelmän suunniteltuja ja toivottuja hyötyjä ei tässä hetkessä ole mahdollista saada täysimääräisinä irti. Toimintaa ohjaava rakenne on tunnistettavissa järjestelmässä, mutta sen hyödyt päivittäistyön tekemiselle riippuvat työntekijän omasta osaamisesta sekä taidoista, kuten myös perehdytyksen ja koulutuksen määrästä sekä laadusta. Toiminnanohjaus onnistui vähentämällä työntekijän muistitaakkaa, keräämällä dataa sekä mahdollistamalla tiedolla johtamisen. Haasteina taas näyttäytyy muistitaakan lisääntyminen, kuten erilaisten klikkailupolkujen osaaminen sekä toiminnanohjausjärjestelmän mukanaan tuoma aikataakka. Tutkimuksen suuntaaminen sosiaalityön kentälle mahdollistaa ymmärryksen lisäämisen järjestelmän taustalla vaikuttavista ohjeistuksista ja lainsäädännöstä. Asiakastietojärjestelmien ja käyttäjien välistä näkökulmaa on tarpeen tutkia jatkossakin, jotta järjestelmiä on mahdollista kehittää vastaisuudessakin. Järjestelmän mahdollistaman datankeruun osalta kiinnostaviksi tutkimusaiheiksi nousevat tulevaisuudessa ne näkymät, joita datankeruu suhteessa työn tekemiseen ja sosiaalityöhön mahdollistaa