Konsessiivinen ja korrektiivinen kuitenkin

Pro gradu -tutkielmani käsittelee kuitenkin-partikkelin merkitystä osana Helsingin Sanomien kotimaan uutisia ja niitä koskevia lukijakommentteja. Kuitenkin-partikkeli on prototyyppisesti luokiteltu konsessiiviseksi konnektiiviksi, mutta tietyissä tilanteissa se vaikuttaisi synnyttävän tulkinnan korrektiivisesta suhteesta. Kuitenkin-partikkelin korrektiivista käyttöä ei kuitenkaan ole tuotu aiemmin esiin sen merkitystä ja tehtäviä kuvattaessa. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, millaisissa yhteyksissä kuitenkin-partikkeli tuottaa asiantilojen välille konsessiivisen suhteen ja millaisissa korrektiivisen. Tavoitteenani on selvittää myös, mitkä kielelliset elementit tuottavat tulkinnan konsessiivisesta ja korrektiivisesta kuitenkin-partikkelista. Tutkimuksessani hyödynnän kognitiivisen kielentutkimuksen tutkimusmenetelmiä ja käsitteistöä. Aineistoni luokittelu pohjautuu erityisesti Mitsuko Narita Izutsun (2008) tutkimukseen konsessiivisuudesta, korrektiivisuudesta ja kontrastiivisuudesta. Tutkielmani aineisto koostuu korpuksesta, johon on koottu Helsingin Sanomien Kotimaa-osaston uutisia ja niihin liittyviä lukijakommentteja. Lopullisessa aineistossani on yhteensä 183 esimerkkiä, joista uutistekstejä on 39 ja lukijakommentteja 144. Tutkielmani vahvistaa tulkinnan siitä, että kuitenkin-partikkeli on prototyyppisesti konsessiivisen suhteen ilmaisin. Aineistoni uutistekstien kuitenkin-ilmauksista kaikki ovat konsessiivisia ja kommenteissakin lähes 74 prosenttia. Valtaosa aineiston konsessiivisista ilmauksista tuottaa suoran konsessiivisen suhteen. Sekä uutisteksteissä että etenkin lukijakommenteissa on havaittavissa myös epäsuoraa konsessiivista suhdetta. Aineiston perusteella odotuksenvastainen elementti esiintyy aina kuitenkin-partikkelin jälkeen. Reilu neljännes aineistoni kuitenkin-ilmauksista tuottaa korrektiivisen suhteen. Kaikki korrektiiviset ilmaukset esiintyvät aineistoni lukijakommenteista, eli uutistekstien kuitenkin-ilmauksissa korrektiivista kuitenkin-partikkelin käyttöä ei aineistoni perusteella ole. Korrektiivisia kuitenkin-ilmauksia on tyypillisesti argumentatiivisissa teksteissä joko kirjoittajan oman argumentoinnin sisällä tai osana useamman henkilön vuorovaikutusta. Korrektiivinen suhde muodostuu aineistoni perusteella useimmiten laajempaan argumentatiiviseen kuvioon. Tässä tutkielmassa argumentatiivisia kuvioita ovat kilpailevien väitteiden kuvio, myönnyttelykuvio, kiistävä kuvio ja käänteinen konsessiivinen kuvio. Kuitenkin-partikkeli voi näissä retorisissa kuvioissa saada konsessiivisen ja korrektiivisen tulkinnan. Yksittäiset lauseenjäsenet eivät selitä tulkintaa, vaan semanttinen tulkinta vaatii laajemman kontekstin tarkastelua. Kuitenkin-partikkeli näyttäisi olevan konsessiivinen erityisesti myönnyttelevissä jaksoissa ja korrektiivinen kiistävissä jaksoissa tai kirjoittajan muotoillessa uudelleen alkuperäistä väitettään. Korrektiivinen tulkinta syntyy usein myös kirjoittajan evaluoivan mielipiteenilmauksen yhteydessä. Tutkimukseni perusteella näyttää siltä, että konsessiivisuus ei yksinään riitä kuvaamaan kuitenkin-partikkelin tehtävää osana vuorovaikutusta