Koiran keratoconjunctivitis sicca : taudinkuva, etiologia ja hoito

Keratoconjunctivitis sicca (KCS) on koirilla yleisesti esiintyvä monisyinen silmäsairaus, jossa silmän pinta altistuu kroonisen kuivumisen myötä tulehduksille ja haavaumille. KCS ilmenee joko kyynelnesteen tuotannollisena riittämättömyytenä (kvantitatiivinen KCS) tai laadullisena heikkoutena (kvalitatiivinen KCS). Sairauden etiologia on monimuotoinen. Taustalla voi olla autoimmuunisairaus, kyynelrauhasen hermotuksen häiriö, trauma, geneettinen alttius, synnynnäinen rakenteellinen ongelma, lääkeaineiden aiheuttama kyynelrauhaskudokseen kohdistuva toksisuus tai muusta hoidosta johtuva tila. Ihmisellä krooninen kuivasilmäisyys liittyy usein autoimmuunisairauteen, joka tunnetaan Sjögrenin syndroomana. Myös koiralla autoimmuunisairaus, jossa elimistö hyökkää elimistön omia soluja vastaan, on yleisin syy krooniselle kuivasilmäisyydelle. Taudin etiologiasta riippumatta lopputulema on sama: silmän sarveiskalvo kärsii kroonisesta kuivumisesta sekä ravinnon ja hapen puutteesta. Tämä puolestaan altistaa silmän sekundaarisille tulehduksille, sarveiskalvohaavoille sekä voi johtaa silmän sarveiskalvon pigmentoitumiseen. Krooninen kuivasilmäisyys aiheuttaa hoitamattomana koiralle jatkuvaa kipua ja epämukavuutta. Pahimmassa tapauksessa hoitamaton KCS johtaa silmän sokeutumiseen. Koiran kroonisen kuivasilmäisyyden etiologialla on merkitystä hoidon valinnassa. Immuunivälitteisen KCS:n hoidossa käytetyin lääkeaine on siklosporiini, joka sekä hillitsee sarveiskalvon ja sidekalvojen paikallista tulehdusreaktiota että lisää kyynelnesteen tuotantoa. Muita immuunivälitteisen KCS:n hoidossa tutkittuja lääkeaineita ovat takrolimuusi, pimekrolimuusi, sirolimuusi ja lifitegrasti. Hermoperäisen KCS:n hoitoon käytetään pääasiassa pilokarpiinia. Kostuttavien silmätippojen eli keinokyynelvalmisteiden käyttö on tärkeä tukihoito lääkehoidon ohessa. Vakavissa tapauksissa, joissa lääkinnällinen hoito ei riitä, voidaan kokeilla kirurgista sylkirauhastiehyen siirtoa silmän limakalvolle tai silmän kyynelpisteen okkluusiota. Lievät tapaukset voivat puolestaan hyötyä kantasoluhoidosta. Vaihtoehtoiset tukihoidot, kuten funktionaalinen ruokavalio ja akupunktio, voivat vahvistaa koiran vastetta lääkinnällisiin hoitoihin. Kirjallisuuskatsaukseni tarkoitus on toimia tiivistävänä oppaana koiran kuivasilmäisyyssairauden diagnosoinnissa, oireiden vakavuuden arvioinnissa sekä hoitosuunnitelman laatimisessa. Sairauden luonnetta ymmärtääkseen eläinlääkärin on hyvä tuntea kyynelfilmin rakenne, sen muodostumiseen vaikuttavat tekijät, sekä silmän kyynelnestejärjestelmän, sidekalvon ja sarveiskalvon rakenteet, joita käsitellään kirjallisuuskatsauksen alkuosiossa