Kolmas tila suhteisuuden näyttämönä – mediaviitteet ja läheisten nimet yhteisöllisyyden osoittajina esiopetusikäisten lasten luovassa kirjoittamisessa

Pienten lasten luovaa kirjoittamista on tutkittu vähän ja yleensä vain teknistä tarkkuutta korostavan taitodiskurssin kautta. Kirjoittaminen voidaan kuitenkin ymmärtää myös tarkoitushakuisena sosiaalisena toimintana, jaettavaan muotoon taltioituina ideoina, näkemyksinä ja mielipiteinä – suhteina. Työssäni suhteisuuden teoreettisen viitekehyksen muodostaa kolmannen tilan käsite, jolla tarkoitan ei-institutionaalisen sekä institutionaalisen kasvuympäristön rajapinnoille muodostuvia molemmat kontekstit sisältäviä identiteettiperustaisia tiloja. Empiirinen aineisto koostuu esiopetusikäisten lasten päiväkotikontekstissa vapaan leikin aikana tuottamista (tietokone)kirjoituksista. Tarkastelen erityisesti sitä millaisia, keiden välisiä ja miten ilmaistuja suhteita lapset julkituovat kirjoituksissaan kolmannen tilan kautta. Kolmas tila esiintyi kirjoituksissa joko oman lähipiirin tai mediatekstien uudelleenkontekstualisointina. Valinnat eivät olleet sattumanvaraisia vaan kertoivat kiintymyksestä ja jo olemassa olevista tai toivotuista ystävyyssuhteista. Kirjoituksissa esiintyneiden lasten välittömään kokemusmaailmaan kuuluvien henkilöiden roolit ja relaatiot elivät kirjoituksissa omalakista elämäänsä, jossa esimerkiksi vanhempien ja lasten roolit usein sekoittuivat. Mediaviitteiden intersubjektiivinen suhteisuus ilmeni tarkoituksenmukaisena ja koordinoituna saman jaetun keskusteeman ympärillä pysyttelemisenä