Kehitysopin julkinen ymmärrys ja populaari evoluutiodiskurssi

Tässä artikkelissa analysoidaan evoluutioteoriasta käytyä keskustelua, joka virisi syksyllä 2006 tiedelehti Sciencen julkaistua kansainvälisen arvion kehitysopin julkisesta ymmärryksestä. Suomi ei yltänyt selvityksessä teollisuusmaiden kärkijoukkoon, mikä tulkittiin mediassa laajasti kansalliseksi häpeäksi ja uhaksi tieteen asemalle. Käytän aineistonani Helsingin Sanomien ja Turun Sanomien artikkeleita ja osoitan, että väite suomalaisten heikosta tiedetietämyksestä on ristiriitainen suhteessa tiedebarometrien tuloksiin. Esitän kehysanalyysiin ja kriittisen diskurssianalyysiin perustuen, että keskustelua hallitsi luonnontiedelähtöinen ja vastakkainasetteluun perustuva puhetapa, joka asemoi lukijaa suhteessa laajempiin kysymyksiin kuin pelkkä evoluutioteorian tieteellinen status. Lopuksi tukeudun tieteen julkisen ymmärryksen tutkimuksen (PUS) kriittiseen suuntaukseen ja tulkitsen keskustelun kehyksiä ja diskursseja kolmen sosiokulttuurisen teeman kautta. Nämä teemat ovat kansallinen itsetunto, tiedesodat ja evoluutiopsykologian legitimaatio. Pohdin myös keskustelun uskontokriittistä juonnetta