Samtalsstödet vid Krisjouren för unga : en enkätstudie om klienters upplevelser

Ungas psykiska välbefinnande har diskuterats mycket i vårt samhälle de senaste åren. Majoriteten unga mår bra men oron för unga med psykisk ohälsa ökar fortsättningsvis. Krisjouren för unga erbjuder 12–29-åringar samtalsstöd enligt låg tröskel principer, d.v.s. servicen är gratis, man kan besöka enheten anonymt och det finns inga restriktioner gällande boningsort. Syftet med masterarbetet var att synliggöra hur klienterna vid Krisjouren för unga upplevt samtalsstödet under klientprocessens gång. Forskningsfrågorna var: 1) Vad fick klienterna att uppsöka Krisjouren för unga och vilka förväntningar hade de på samtalsstö-det?, 2) Hur upplever klienterna samtalsstödet vid Krisjouren för unga? och 3) Vad var annorlunda i klienternas situationer vid avslutandet av besöken vid Krisjouren för unga? Materialet bestod av 56 frågeformulär ifyllda av klienter som avslutat sina besök vid Krisjouren för unga under åren 2012–2014. Forskningsdesignen för studien var kvalitativ fallstudie. Frågeformulären analyserades med hjälp av kvalitativ innehållsanalys. Resultaten visade att klienternas upplevelser av samtalsstödet överlag var positiva. Fem teman kunde urskiljas ur svaren: Ungas mångfacetterade behov, ungas förväntningar på hjälpen, kontexten där samtalen sker, stärkande av personliga kompetenser samt insikt och förändring. Studiens resultat visade att samtalsstödet haft en självutvecklande effekt för majoriteten av respondenterna och bidragit till en förbättring av den rådande livssituationen. Materialet var på så sätt ensidigt att respondenterna var till större delen klienter som hade gått hela klientprocessen och nöjda med den service de fått vid enheten. I detta avseende lyckades masterarbetet inte fånga upp kritiska kommentarer. Med tanke på utvecklandet av samtalsstödet skulle det vara viktigt att även nå de unga vars klientprocess blivit på hälft vid Krisjouren för unga.Young peoples’ wellbeing has been widely discussed in Finland during the last years. The majority of youths are doing well but concern for young people with mental health problems is still growing. The Crisis Centre for Youths offers young people and young adults in the ages from 12 to 29 years counselling with a low threshold. The counselling is free of charge, young people can visit the Crisis Centre anonymously and there are no restrictions regarding where the young person lives. The aim of the study was to make the clients` experiences of counselling during the client process at the Crisis Centre for Youths visible. The research questions were: 1) What made the clients turn to the Crisis Centre for Youths and what were their expectations of counselling?, 2) How do the clients experience counselling at the Crisis Centre for Youths? and 3) What was different in the clients’ situations when the counselling at the Crisis Centre for Youths ended? The material consisted of 56 questionnaires where clients had given feedback about their experiences at the end of their visits during the years 2012–2014 at the Crisis Centre for Youths. The research design used was a qualitative case study design. The questionnaires were analysed using qualitative content analysis. The results showed that the clients’ experiences of counselling were overall very positive. Five different themes could be discovered during the analysis: The complex needs of young people, young people’s expectations of the help, the context where the conversations take place, strengthening of personal competencies and insight and change. The study showed that the clients experienced that the counselling had a self-developing effect and contributed to the enhancement of their life situations. The material was unilateral in the sense that the respondents were mostly clients who had completed the client process and were content with the service they had gotten. Therefor the study was not able to obtain critical comments. For the development of the counselling it would also be important to reach out to the young people who discontinue their visits at the Crisis Centre for Youths.Nuorten hyvinvoinnista on keskusteltu paljon yhteiskunnassamme viime vuosina. Suurin osa nuorista voi hyvin mutta huoli nuorista, joilla on psyykkisiä ongelmia kasvaa edelleen. Krisjouren för unga tarjoaa 12–29-vuotiaille nuorille keskusteluapua ns. matalan kynnyksen periaatteilla: palvelu on maksutonta, nuori voi saada apua anonyymisti eikä nuoren kotipaikkakunnalla ole väliä. Opinnäytteen tarkoituksena oli tuoda näkyväksi Krisjouren för ungan asiakkaiden kokemukset keskusteluavusta asiakasprosessin aikana. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Mikä sai asiakkaat hakeutumaan Krisjouren för ungaan ja mitä odotuksia heillä oli keskusteluavusta?, 2) Miten asiakkaat kokevat Krisjouren för ungan keskusteluavun? ja 3) Mikä oli toisin asiakkaiden tilanteissa käyntien päättyessä Krisjouren för ungassa? Aineistona oli 56 palautekyselyä, joihin asiakkaat olivat vastanneet viimeisellä käynnillään vuosien 2012–2014 välisenä aikana. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tapaustutkimus. Aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysia käyttäen. Tulokset näyttivät, että asiakkaiden kokemukset keskusteluavusta olivat enimmäkseen positiivisia. Viisi erilaista teemaa nousi aineistosta: Nuorten moninaiset tarpeet, nuorten odotukset avun suhteen, konteksti, jossa keskustelut tapahtuvat, henkilökohtaisten kompetenssien vahvistaminen sekä ymmärrys ja muutos. Tulokset näyttivät, että asiakkaat kokivat keskusteluavun itseään kehittävänä ja osallisena elämäntilanteen parannukseen. Materiaali oli kuitenkin siinä mielessä yksipuolista, että kyselyyn vastanneet asiakkaat olivat suurelta osin niitä, jotka olivat käyneet asiakasprosessiin loppuun ja muutenkin tyytyväisiä saamaansa palveluun yksikössä. Täten opinnäytetyö ei juurikaan onnistunut keräämään kriittisiä kommentteja. Tärkeätä olisi myös tavoittaa ne nuoret, joiden asiakasprosessi jää kesken, jotta palvelumuotoa voitaisiin kehittää