Hoitajien osaaminen Koivumäen asumispalveluyksikössä

Väestön ikääntyminen ja ikärakenteen muutos ovat merkittäviä tulevaisuuden haasteita Suomessa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa ikäihmisten palveluita ja sisältöä uudistetaan lainsäädännön, laatusuositusten ja kehittämisohjelmien avulla. Väestön ikääntyminen ja palvelutarpeiden muutos vaikuttavat niin työvoimatarpeen lisääntymiseen kuin osaamisvaatimusten muuttumiseen sosiaali- ja terveysalalla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitajien osaamista Koivumäen asumispalveluyksikössä. Tavoitteena oli, että työnantaja voi hyödyntää tutkimustuloksia esimerkiksi kehityskeskustelussa, henkilökohtaisista palkanlisistä päätettäessä ja koulutuksien suunnittelussa. Työntekijä voi käyttää tuloksia itsensä ja osaamisensa kehittämisessä sekä ammattitaitonsa ylläpitämisessä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineiston keräämiseksi käytettiin teemoitettua ryhmähaastattelua. Haastattelut tehtiin kesällä 2015 kahdessa ryhmässä, joihin osallistui yhteensä 18 (n=18) hoitajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulosten perusteella hoitajan osaamisvaatimukset voitiin jakaa kolmeen pääryhmään: päivittäisissä toiminnoissa tukemisen osaamiseen, ammattieettiseen osaamiseen sekä ammatillisen kasvun ja oppimisen osaamiseen. Hoitajalta vaadittiin paljon käytännön taitoja, kuten perushoidon -, sairaanhoidon - ja lääkehoidon osaamista. Hoitajan tuli osata myös muun muassa tehdä kodinhoidollisia tehtäviä ja käyttää tietokonetta. Käytännön taitojen lisäksi hoitajan osaamiseen kuuluivat esimerkiksi vuorovaikutustaidot. Lisäkoulutusta toivottiin muistisairaiden hoidosta, sairaanhoidollisista toimenpiteistä ja tietokoneen käytöstä. Työnantajalta toivottiin kiinnostusta työntekijän jaksamisesta ja mahdollisuutta kahdenkeskisiin kehityskeskusteluihin. Haastateltavilla oli huoli lisääntyvästä kiireestä ja sen vaikutuksesta työhyvinvointiin tulevaisuudessa. Huolta aiheuttivat myös muutokset sosiaali- ja terveysalalla ja niiden heijastuminen omaan työhön ja työyksikköön. Koska osaamisella ja työyhteisötaidoilla on suuri vaikutus työssä jaksamiseen, mielenkiintoisia jatkotutkimusaiheita tässä työyksikössä olisivatkin osaamisen johtamisen - ja alaistaitojen kehittäminen sekä niiden vaikutus työhyvinvointiin.The purpose of this study was to clarify the personnel’s competence in Koivumäki sheltered home unit. The objective was to provide the employer with the data which could be utilized for example in individual performance reviews in deciding individual increments and in training planning. The employee may take advantage of the results in personal competence development and maintenance. The study was qualitative in nature and the data were collected through thematic group interviews. Eighteen practical nurses were interviewed. The data were analysed through inductive content analysis. Based on the results, employee competence requirements were divided into three main groups: daily operations support competence, professional ethics competence and professional growth and development competence. A practical nurse was required a wide range of practical skills, such as basic care, medical care and medicine care competence. She had to be capable of performing home care tasks and use a computer. Besides practical skills, a practical nurse’s competences also cover skills such as social interaction. Complementary training was requested on subjects of treating patients with a memory illness, patient care operations and computer usage. The employer was requested for attention towards an employee’s coping and for the possibility for employee development discussions. Interviewees expressed concern over increasing workload and its effects on employees’ wellbeing. Another source for concern was changes in social and healthcare and how they reflect to an individual employee’s daily work and workplace. Because competence and work community skills play an important role in an employee’s wellbeing, interesting follow-up study subjects in this service unit could be in the fields of competence management and skill development and their effect on occupational wellbeing