Digitaalisen ympäristöpalvelun kehittäminen

Tämä kehittämistyö käsittelee Lassila & Tikanojan digitaalisen ympäristöpalvelun kehittämistä. Kehittämistyön tarkoituksena on selvittää, palvelisiko nykyinen digitaalinen ympäristöpalveluiden verkkokoulutuspalvelu paremmin tarkoitustaan kohderyhmää laajentamalla sekä muuttamalla se myynnin ja markkinoinnin työkaluksi. Kehittämistyön tavoitteena on Lassila & Tikanojan digitaalisen ympäristöpalvelun kehittäminen. Kehittämistyön tuloksena on syntynyt uusi digitaalinen ympäristöpalvelu, jonka teknisenä alustana on nykyinen ympäristöpalveluiden digitaalinen verkkokoulutuspalvelun alusta. Voidaan todeta, että digitaalisuus haastaa yritysten liiketoimintaa aivan uudella tavalla. Digitaalisuus pitäisi nähdä mahdollisuutena kehittää asioita, jonka avulla Suomi voi lisätä mahdolli-suuksiaan liike-elämässä. Voidaan ajatella, että nykyaikaisen yhteiskunnan rakenne tukeutuu yhä enemmän digitaalisiin ratkaisuihin sekä sovelluksiin. Digitaalisuus on läsnä niin monissa toiminnoissa, että se on iso osa nykyaikaista elämänmenoa. Kehittämistyön teoreettinen viitekehys muodostuu asiakaskeskeisyydestä, ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta sekä päätöksenteosta. Tehty tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus ja se on toteutettu vuoden 2015 aikana. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua, joita tehtiin kahdesti. Teemahaastatteluiden lisäksi tehtiin sähköpostikysely sekä toteutettiin learning cafe, jossa käytiin läpi annettujen teemojen mukaisesti visuaalisuutta, toiminnallisuutta sekä verkkokoulutuspalvelun tarkoituksellisuutta. Learning cafen sekä sähköpostikyselyn tulosten mukaisesti käyttäjiltä tuli kehittämispalautetta ympäristöpalveluiden verkkokoulutuspalvelun pituudesta, verkkokoulutuspalvelun videosta sekä sen laadusta, painikkeiden käyttäjäystävällisyydestä sekä verkkokoulu-tuspalvelun tarkoituksellisuudesta. Osa käyttäjistä koki ympäristöpalveluiden verkkokoulutuspalvelun sisältävän liian perustason tietoa. Toisaalta, ympäristöpalveluiden verkkokoulutuspalvelu koettiin hyödylliseksi. Learning cafen-osallistujat kokivat, että ympäristöpalveluiden verkkokoulutuspalvelu oli heille tarkoitettu. Kehittämistyön paras anti koostui learning cafen-tuloksista. Haastattelujen tulosten merkitys oli vähäinen, koska haastateltavia oli niukasti. Oman heuristisen arvioni kautta halusin valjastaa kohdeyrityksen digitaalisen ympäristöpalvelun laajempaan käyttöön, kos-ka näin olemassa olevassa ympäristöpalveluiden digitaalisessa verkkokoulutuspalvelussa kehittämisen mahdollisuuden. Oivallukseni mukaan olemassa olevaa digitaalista ympäristöpalveluiden verkkokoulutuspalvelua kehitetään laajentamalla sen kohderyhmää sekä muokkaamalla digitaalisesta ympäristöpalvelusta maksuton myynnin sekä markkinoinnin työkalu.The thesis examines the re-concepting of Lassila & Tikanoja’s waste management & recycling division’s digital e-learning portal.The purpose of the thesis is to find out whether the digital e-learning portal would serve it’s clients better by increasing the target audience from b- to b- clients to include also b- to –c-clients and by re-concepting the digital e-learning portal. We should not consider digitalization as a negative thing, more as a possibility to develop things. Digitalization must be considered as a possibility for Finland to create it’s possibilities in business life. One can also say that digitalization is an essential part of our everyday life, because modern society’s infrastructure is linked more and more with digital solutions and applications. The theoretical framework of the thesis consists of customer dominant logic and interaction between humans and decision making. The research of this thesis is qualitative and the research material has been collected during the year 2015. The material was collected with theme interviews and with a learning café. During the learning café-session participants discussed different dimen-sions concerning the digital e-learning portal such as visualization, functionality and the meaning of the e-learning portal. The results from the learning café and e-mail inquiry show that the e-learning program is too long, and the video and it’s quality received also some criticism. The participants also criticized user-friendliness of the buttons and the meaning of the e-learning program, because some of the participants felt that the e-learning program consists of too basic information. On the other hand, the participants felt that the digital e-learning program was meant for them. The results of the two theme interviews were minor, because there were only a few interviews. Through my own heuristic thinking I realized that the current digital e-learning portal would function better through developing its target audience and by developing it into a tool for selling and marketing