Enjoy Playing! : Introducing a new technology-based together playing approach to complement traditional teaching in music schools : A study of an audio supported practice aid for first and second grade string instrument students

This thesis introduces and explores a new aural based approach for play-together education of first- and second-grade string instrument students in music school. The research problems are to create a music technology based teaching method and to study violin and play-together learning in the context of music technological applications. The theoretical background is based on new learning environments, blended learning and flipped classroom in music education. In this recent method, Playback Orchestra, the students practice their part with the support of an audio of the full score, in most cases the playback of a notation program. Hearing the audio supports learning the harmony, rhythm, and dynamic changes. The learning situation is a kind of a virtual play-together rehearsal: it is essential that playing continues without stopping at mistakes, which are corrected afterwards. The method is a learning by doing approach and the flow-like practicing strategy develops flexibility, which is essential in play-together situations. The Playback Orchestra method was tested with first (N=10) and second (N=4) grade string instrument students of a music school with a quasi-experimental study design. The test group (playback group) practiced a score with the support of an audio and the control group (no playback group) without it. The aim was to find out if there were differences between study groups in learning. The first research question was: which playing skills possibly benefit from the audio background, the performance as a whole, understanding the atmosphere, style and general structure of the music, right and left hand technique, reading the score, or play-together skills. The second research question was concerned with learning improvisation: does the audio background support starting the improvisation decisively, continuing it intensively and logically, finding and maintaining the flow and atmosphere, finding own ideas and showing independence and joy of playing, using relaxed movements and creating a general structure in the improvisation. Two professional violin teachers evaluated the play performances from video before and after a practice period and the quantitative analysis was made with SPSS 22 using general linear model and linear mixed model, which can be applied for small study groups. The results showed that when the piece of music to be learned was a main melody of a chamber music composition, the playback group had learned faster than the other group essential features connected with understanding the musical content: the style and atmosphere and the general structure of the music. The playback group had learned musical communication and leading a group by playing better than the no playback group. This finding was significant in large numbers. Concerning the instrument specific technique, audio background seemed not to have clear beneficial effects. However, the students learned to use singing bow style when practicing with the support of a CD track from film music better than without it, the difference was significant in large numbers. When the score to be learned was in baroque style, expressing terrace dynamics , an essential feature of the genre, benefited from the audio background in significant numbers. The improvisation study was a by-product when testing the learning of a musical tale with many sections in different keys, playing styles and atmospheres. The improvisation task was to describe storm by playing. The results showed that musical story telling in improvisation passage benefited from practicing the musical tale with the playback support. Because the study groups were small, the results cannot be widely generalised. However, the aural based approach seems to create a good basis for learning deep understanding of musical content. Further, because learning is fast, using the Playback Orchestra method makes possible for instrument teachers to create well-working play-together culture with large repertoires. The pedagogy of music institutions at its best includes both traditional and new learning environments, such as blended learning. New technological applications can benefit playing and play-together skills and lead to richer musical expression and joy of playing. More research and open-mindedness is needed in order to the new ways of thinking, using and developing new tools could be included in the curricula of music institutions. In this way using the traditional methods together with new approaches the appreciated Finnish music education system can develop and offer even better quality of education. ________________________________________ Keywords: string instrument education, orchestra teaching in music schools, technology-based music education, new music learning envi-ronments, blended learningTämän artikkelipohjaisen väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuulopohjaisen oppimismenetelmän toimivuutta musiikkikoulun ensimmäisen ja toisen perustason jousisoitinopiskelijoiden yhteismusisoinnin opetuksessa. Tutkimustehtävänä on luoda uutta instrumenttipedagogista tietoa ja kehittää musiikkiteknologiaa hyödyntävä menetelmä viulunsoiton ja yhteismusisoinnin opetukseen. Tutkimuksen teoreettisen taustan muodostavat uusien oppimisympäristöjen, kuten sulautuvan oppimisen (blended learning) ja käänteisen luokkahuoneen (flipped classroom) kaltaisten mallien tarkastelu musiikkikasvatukselliseen kontekstiin liitettynä. Tarkasteltavassa oppimismenetelmässä oppilas harjoittelee omaa soitto-osuuttaan soivan taustan tuella. Taustana käytetään useimmissa tapauksissa nuotinnusohjelman playbackiä. Taustan avulla opitaan kuulemalla musiikin harmonia, rytmikuviot, dynaamiset vaihtelut ja artikulaatiotavat. Menetelmää kutsutaan nimellä Playback Orchestra. Kysymyksessä on eräänlainen virtuaalinen yhteissoittoharjoitus, jota voidaan käyttää sekä kotona että omalla soittotunnilla harjoittelun tukena. Menetelmässä on olennaista soiton keskeytymätön jatkuminen orkesteriharjoitusten tapaan. Virheisiin ei takerruta tai pysähdytä vaan ne korjataan jälkeenpäin, mikä tukee yhteissoitossa tarvittavan joustavuuden kehittymistä. Koska soittamaan opitaan soittamalla, kysymyksessä on uutta teknologiaa hyödyntävä kokemuksellinen (learning by doing) tapa oppia. Playback Orchestra menetelmää testattiin tässä tutkimuksessa musiikkikoulun ensimmäisen (N=10) ja toisen perustason (N=4) jousioppilailla kvasi-eksperimentaalisella koeasetelmalla, jossa testityhmä (playback ryhmä) oli harjoitellut yhteissoittokappaletta soivan taustan tuella ja kontrolliryhmä (no playback ryhmä) ilman taustaa. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, voidaanko koe- ja kontrolliryhmän välillä havaita eroja soittajien edistymisessä. Ensimmäinen tutkimuskysymys oli, mitkä soiton osa-alueet mahdollisesti hyötyvät soivan taustan antamasta tuesta: soittosuorituksen kokonaisuus, tyylin, tunnelman ja musiikin rakenteen hahmottaminen, vasemman ja oikean käden tekniikka, tai nuotinluvun ja yhteissoittotaitojen kehittyminen. Toiseksi tutkittiin, kehittyvätkö soittajien improvisaatiotaidot paremmin soivan taustan avulla kuin ilman sitä: onko testiryhmien välillä eroja improvisaation aloittamisessa, intensiivisessä ja johdonmukaisessa jatkumisessa, kehittyykö tunnelman tavoittaminen, soittajan keskittyneisyys ja itsenäisyys, omien ideoiden keksiminen, soittamisen ilo ja rentous soitossa. Tarkasteltiin myös, tapahtuiko improvisaatiojakson kokonaismuodon luominen paremmin soivan taustan tuella, vai ilman playback-taustaa harjoitelleilla soittajilla. Kaksi musiikkiopiston viulunsoitonopettajaa arvioi numeerisesti soittoesitykset videolta ennen ja jälkeen harjoittelujakson. Testitulokset analysoitiin kvantitatiivisesti SPSS 22 ohjelmalla käyttäen general linear model- testiä sekä pienille aineistoille soveltuvaa linear mixed model- testiä tulosten tulkitsemisen pohjaksi. Tutkimustulokset osoittivat, että harjoiteltaessa nuottia, joka oli yhteissoittokappaleen päämelodia, playback-taustan avulla harjoitellut ryhmä oppi toista ryhmää paremmin keskeisiä musiikin ymmärtämiseen liittyviä piirteitä, kuten tyylin ja tunnelman tavoittaminen ja kappaleen rakenteen hahmottaminen, sekä kehittyi musiikillisessa kommunikoinnissa tilastollisesti erittäin merkitsevästi paremmin kuin kontrolliryhmä. Ryhmien välillä ei havaittu merkitseviä eroja soittotekniikan kehittymisessä, poikkeuksena jousikäden soivan äänenmuodostuksen merkittävä parantuminen elokuvamusiikki-taustan kanssa harjoitelleilla toisen perustason viuluoppilailla. Barokkityylisessä orkesterikappaleessa, soivan taustan avulla opiskelleet oppilaat toteuttivat merkitsevästi paremmin tyylille ominaisen terassidynamiikan kuin verrokkiryhmän oppilaat. Improvisaatiotutkimuksessa testattiin soivan taustan toimivuutta lyhyessä musiikkisadun jaksossa, jossa tehtävänä oli kuvailla myrskyä soittamalla. Musiikkisatu koostui useista, tunnelmaltaan, sävellajeiltaan ja soittotavoiltaan erilaisista jaksoista. Tulosten perusteella voidaan todeta, että improvisaatioesityksen johdonmukainen jatkuminen, tarinan kerronta, toteutui paremmin playback-taustan avulla harjoitelleella ryhmällä. Vaikka tutkimuksen tulosten yleistettävyyttä rajoittaa tässä tutkimuksessa otannan pienuus, näyttää esitelty kuulopohjainen lähestymistapa luovan edellytykset syvällisemmälle musiikin ymmärtämiselle kuin traditionaaliseen paperinuotista opiskeluun rajoittuva oppimistapa. Tutkimuksessa kehitelty playback-menetelmä nopeuttaa oppimista ja antaa sen vuoksi soitonopettajille mahdollisuudet luoda riittävän laajoja ohjelmistoja toimivan yhteismusisoinnin kulttuurin rakentamiseksi. Musiikkioppilaitosten instrumenttipedagogiikka on parhaimmillaan kokonaisuus, jossa uudet oppimisympäristöt, teknologiset sovellukset ja sulautuvan oppimisen lähestymistavat voivat edistää oppilaan soiton ja yhteismusisoinnin taitoja sekä musiikillista ilmaisukykyä. Uuden oppimispedagogisen ajattelun ja teknologian sovittaminen musiikkioppilaitosten opetussuunnitelmiin vaatii jatkotutkimuksia ja ennakkoluulotonta lähestymistapaa liikkua erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntäen ja niitä edelleen kehittäen. Traditioon nojaten ja uuteen ennakkoluulottomasti asennoituen voi arvostettu musiikkioppilaitosjärjestelmämme näin kehittää yhä laadukkaampaa opetusta. ________________________________________ Avainsanat: jousisoitinopetus, musiikkikoulun orkesteriopetus, musiikkiteknologia-avusteinen musiikinopetus, uudet musiikin oppimisympäristöt, sulautuva oppimine