J. S. Millin ajattelun heijastukset 2010-luvun suvaitsevaisuuskeskustelussa Euroopassa

Tässä tutkielmassa käsitellään suvaitsevaisuuden, sananvapauden ja median tilaa 2010-luvun Euroopassa, jossa maahanmuuttotilanne on kiristänyt kansalaisten näkemyksiä. Teoreettinen tausta tulee John Stuart Millin näkemyksistä utilitarismista, uskonnonvapaudesta ja sananvapaudesta. Keskeinen teos on Millin On Liberty (1859). Median tilan, vaikuttavuuden sekä median suvaitsevaisuuden osalta työssä seurataan muun muassa Susan Sontagin tekstiä siitä, miten median kuvasto kaukaisesta kärsimyksestä vaikuttaa yksilön käyttäytymiseen. Tutkielmassa käsitellään John Stuart Milliä, koska hän on ollut keskeinen muokkaaja muun muassa siinä, millaisena tunnemme Euroopan arvot nykyään. Teksti käsittelee arvoja, vastuita sekä velvollisuuksia liittyen ihmisten vapauksiin. Suvaitsevaisuuden osalta tutkielmassa pohditaan, miten konkreettinen maailmantilanne ja vapauksien teoreettinen maailma kohtaavat. Käytännön tekstit sekä teoriat molemmat osoittavat, että yksilöillä on vastuuta lähimmäisistään. Tämä oli Millinkin ajatus. Silti suvaitsevaisuus näyttää olevan vaikeaa. Rasistinen puhe on yleistynyt tiedonvälityksessä, eikä tasapuolisuus näytä mediassa toteutuvan. Millin teoria sananvapaudesta totuuden löytämisen välineenä näyttää idealistiselta, mutta on tavoitteena yhä 2010-luvulla kunnioitettavilta. Tiedonvälitystä ei seurata, kuten Mill ajatteli, siitä syystä että löydettäisiin totuus tai valistettaisiin kansaa, vaan suurelta osalta muun muassa viihtymisen takia. Milliläinen median tehtävä tasapainottamassa sitä, että totuutta löytyisi vähän enemmän, on kuitenkin tärkeä näkökulma