Painon ja laihdutuksen yhteys ruoanvalintamotiivien koettuun tärkeyteen suomalaisessa aikuisväestössä

TAUSTA Lihavuuden lisääntyminen on suuri kansanterveydellinen ongelma kaikkialla maailmassa Suomi mukaan lukien. Kaksi kolmesta suomalaisesta miehestä ja puolet naisista on ylipainoisia sekä joka viides suomalainen on lihava. Ihmiset kohtaavat tänä päivänä lukuisia ruoanvalinta- ja syömistilanteita päivittäin. Jotta voisimme ymmärtää, mitkä asenteelliset tekijät voivat olla lihavuuden riskitekijöitä, tarvitaan tietoa siitä, millä perusteilla ihmiset valitsevat ruokansa sekä onko paino yhteydessä näihin valintaperusteisiin. Painoon, laihduttamiseen ja ruoanvalintamotiiveihin liittyvää aihealuetta on tutkittu vain vähän suomalaisessa väestössä. TAVOITTEET Tutkielman tavoitteena oli tutkia, vaihteleeko ruoanvalintamotiivien tärkeys vastaajan painon ja laihdutusmuuttujien mukaan työikäisten eli 25-64 -vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Samalla tarkasteltiin painoon ja laihduttamiseen liittyviä taustatekijöitä kyseisessä väestöryhmässä. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkielman aineistona käytettiin FINRISKI 2012 -tutkimuksessa viidellä eri alueella Suomessa kerättyjä tietoja. Tämän pro gradu -tutkielman kohteena olivat suomalaiset työikäiset eli 25−64-vuotiaat FINRISKI-tutkimukseen osallistuneet, jotka täyttivät kyselylomakkeet ja osallistuivat terveystarkastukseen (n=4447 henkilöä). Miehiä oli 2059 ja naisia 2388. Tässä tutkimuksessa käytettiin kyselylomakkeilla kerättyjä tietoja sekä tutkimuspaikalla mitattuja paino- ja pituustietoja. Peruskyselylomakkeesta hyödynnettiin sosiodemografisia taustatietokysymyksiä, pääateriarytmiä, painohistoriaa sekä omaa painokäsitystä koskevia kysymyksiä. Jatkokyselylomakkeesta käytettiin laihdutushistoriaan ja tutkimushetken laihdutusstatukseen sekä ruoanvalintatekijöihin liittyviä kysymyksiä. Ruoanvalintatekijöitä käsittelevästä kysymyspatteristosta valittiin tarkasteluun lähimmin painoon ja painonhallintaan liittyvät tekijät. Tarkasteltaessa muuttujien jakautumista ja niiden välisiä yhteyksiä, käytettiin menetelminä ristiintaulukointia sekä lineaarista regressioanalyysiä. Ristiintaulukoinnilla tarkasteltiin ruoanvalintamotiivien sekä painoon ja laihdutukseen liittyvien muuttujien välistä yhteyttä. Sukupuolten ja eri muuttujaryhmien välisten erojen merkitsevyyttä testattiin khiin neliö -testillä (χ2-testi). TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Painoindeksiluokkien välillä ei ilmennyt kummankaan sukupuolen kohdalla suuria eroja sen suhteen, mitkä ruoanvalintamotiivit koettiin tärkeiksi, mutta joitakin eroja oli kuitenkin nähtävissä vähärasvaisten elintarvikkeiden suosimisen ja lohtusyömisen kohdalla. Nämä ruoanvalintamotiivit olivat tärkeämpiä ylipainoisille ja lihaville kuin normaalipainoisille. Myös useammin elämänsä aikana laihduttaneet, tutkimushetkellä ruokavalion avulla laihduttaneet sekä itsensä ylipainoisiksi kokeneet henkilöt pitivät vähärasvaisuutta ja lohtusyömistä tärkeinä. Eripainoiset työikäiset suomalaiset kokivat siis suurimman osan ruoanvalintamotiiveista lähes yhtä merkityksellisiksi eikä paino näin ollen ollut yhteydessä ruoanvalintamotiivien tärkeyteen. Erojen puuttuminen eri painoindeksiryhmien väliltä voi johtua siitä, että ylipainoiset ovat korostuneen tietoisia ylipainostaan. Naisille ruoanvalintamotiivit olivat tärkeämpiä kuin miehille, mikä saattaa selittyä naisten suuremmalla aktiivisuudella ruoanhankinnassa ja paremmalla elintarvikkeita koskevalla tietoisuudella. Tutkimuksen perusteella sekä normaalipainoisilla että ylipainoisilla ja lihavilla on tietoa terveellisistä ruokavalinnoista ja he pitävät näitä tärkeinä tekijöinä ruoanvalintatilanteissa. Ruoanvalintamotiivien koettu tärkeys vaihtelee kuitenkin jonkin verran lohtusyömisen osalta. Painonhallintaohjauksessa ja ylipainoon liittyvissä interventioissa tulisikin näin ollen ottaa huomioon erityisesti ruoanvalintaan ja painonhallintaan liittyvät psykologiset tekijät sekä tarjota keinoja tunteiden ja stressin hallintaan, jotta tunnesyömiseltä vältyttäisiin.BACKGROUND Obesity has increased all over the world and also in Finland, which is causing nationwide health problems. Two out of three Finnish men and half of the women are overweight and every fifth Finn is obese. People face nowadays numerous food choice decisions daily. In order to be able to understand, which attitudinal factors may be risk factors for obesity, more information is needed about how people make food choices and whether body weight is associated with the importance of food choice motives. The area of weight, dieting and food choice motives hasn’t been researched much in the Finnish population before. OBJECTIVES The objective of this thesis was to study, whether there are differences in the importance of food choice motives among 25−64 years old Finns according to their body weight or dieting status. In addition, the prevalence of the factors related to weight and dieting in this population was also discussed. MATERIALS AND METHODS The data examined in this study was collected in FINRISKI 2012 -population study conducted in five different areas in Finland. The target group of this study were Finnish adults aged 25-64 years who filled in the questionnaires and attended the physical examination (n=4447). There were 2059 men and 2388 women. From the basic questionnaire was examined the socio-demographic factors, meal frequency, weight history and weight perception. From the follow-up questionnaire the data on dieting history, dieting status and food choice motives was utilized. From food choice motives only the most relevant motives regarding weight and weight control were examined. Methods used were cross-tabulation, linear regression and chi square -test (χ2-test). RESULTS AND CONCLUSION There were no major differences between different BMI groups for women or for men regarding which food choice motives the respondents rated important. Anyhow, some differences were detected regarding the favouring of low-fat foods and emotional eating. Overweight and obese respondents rated these food choice motives more important than normal weight respondents. Also those who had dieted more often, current dieters and those who perceived themselves as overweight also considered low-fat foods and emotional eating important. Finnish adults with different body weights considered most of the food choice motives equally important for the most part and thus weight is not associated with the perceived importance of food choice motives. The explanation for the lack of differences between body weight groups could be that overweight and obese people are overly conscious about their weight status. Also women considered the food choice motives more important than men, which might be explained by the more active role in food shopping and better knowledge about healthy food. Based on the results of this study, both the normal and over weight people as well as the obese have knowledge about healthy food choices and consider that knowledge as an important factor in the food choice situations. The perceived importance of emotional eating varies between weight groups, and that’s why the psychological factors relating to weight control and food choice should be taken into account in weight control groups and obesity interventions in order to prevent emotional eating